täällä taas

Apua, en voi uskoa että on jo melkein kuukausi, kun viimeksi postailin! Blogitauko on venähtänyt ihan huomaamatta. Viime postauksissa purettiin Walesin reissua, ja sen jälkeen onkin tapahtunut vaikka mitä, mistä olisi kai pitänyt kirjoittaa jo viikkoja sitten. Yritän siis tässä vähän availla viimeisen kuukauden kuulumisia.

Pääsiäinen ja sitä edeltävä viikko tuli vietettyä tiiviisti hostperheen kanssa. Hostisällä oli viikko vapaata, joten myös tytöt saivat viettää aikaa kotona. Käytiin paljon puistossa leikkimässä, piknikeillä ja syöttämässä sorsia, sain nukkua vähän normaalia pidempään aamuisin, leivottiin kuppikakkuja, askarreltiin ja katseltiin elokuvia. Meillä on ollut myös greenhouse-projekti meneillään, mutta kovien tuulenpuuskien takia koko homma meni pipariksi, eikä uusia siemeniä ole vieläkään istutettu...

Lankalauantaina tiedossa oli jännittävää ohjelmaa, käytiin nimittäin Birminghamissa katsomassa Disney on Ice -jääshow'ta! Haaveilin aina pienenä sen näkemisestä, ja olin varmasti vähintään yhtä innoissani ellen enemmänkin kuin tytöt päästessäni sitä nyt vihdoin näin 19-vuotiaana katsomaan. Esityksessä mukana olivat Pieni merenneito, Kaunotar ja hirviö, Kaksin karkuteillä (Tähkäpää / Rapunzel) sekä tottakai Frozen -tarinat. Ja kyllähän se oli tosi hieno. Numerot olivat upeasti toteutettuja!

Pääsiäissunnuntaina oli t-paitailmat, sain viimevuotiseen tapaan ison suklaayllärin hosteilta ja käytiin pääsiäislounaalla Walesin ja Englannin rajan toisella puolella.

Pääsiäisen jälkeisellä viikolla sain vastaukset lopuista yliopistoista (ei uusia tarjouksia), joten sain hyväksyttyä University of Glasgow'n paikan virallisesti. Laitoin myös hakemuksen opiskelukämpästä menemään. Näyttää siis tosiaan siltä, että mä tosiaan olen tänne Britannian rajojen sisäpuolelle jäämässä sen jälkeen, kun au pairin pesti loppuu! Olen siitä enimmäkseen hyvällä tavalla jännittynyt, mutta välillä iskee paniikki ja mietin, mitäköhän taas olen mennyt tekemään. Eiköhän se tästä.

10. - 12. huhtikuuta sain kivan breikin jatkuvaan lasten kanssa puuhaamiseen (ei sillä että siinä mitään vikaa on, mutta kyllähän sitä välillä vähän taukoa tarvitsee...), kun yksi Suomi-ystävistäni pyrähti muutamaksi päiväksi Lontooseen. Tyttöaikaa, kaksi hotelliaamupalaa, Tescon iltapalasushia, paljon aurinkoa ja melkeinpä hellekelejä, Lontoon ihanissa puistoissa vaeltelua, fancy Saturday lunch, Harrod's, Notting  Hillin kaduille palaaminen neljän vuoden tauon jälkeen, mielenkiintoinen ja arkkitehtuurisesti vaikuttava Natural History Museum, suurkaupungin näköalojen ihastelua Tower Bridgen torneista käsin sekä paljon suomen puhumista. Uusia puolia Lontoosta ja paikkoja, joissa en ennen ole käynyt. (Valokuva)postauksia siis tulossa!

Viime viikolla sain kaverikseni kiukuttelevan nilkan, jonkinlainen ylirasitus juoksemisen seurauksena, joka ei vieläkään ole ihan täysin oma itsensä. Elän siinä toivossa, että se itsekseen hoituisi... ja jos ei niin lääkärille.

Perjantaina kävin kaverin kanssa Birminghamissa ja saatiin idea katsoa, jos uusi Cinderella-elokuva pyörisi sopivaan aikaan leffassa. Kyllähän se pyöri - ihan täydelliseen aikaan, ja leffateatterista löytyi jopa Candy King!!! (Täältä ei oikeen saa irtokarkkeja.) Tykkäsin Cinderellasta tosi paljon, ja elokuvan alussa näytetty Frozen Fever -lyhytelokuva oli huippu! Luulisi että oon näiden melkein 13 kuukauden aikana saanut kuolettavan yliannostuksen Frozenia mutta ei, vieläkin se jaksaa ihastuttaa.

Tässä kuussa ei ole juuri tullut reissattua Lontoota lukuunottamatta. Olen yrittänyt vähän säästää rahaa, suunnitelmia viimeisille kymmenelle viikolle (nyyh, niitä on jäljellä enää niin vähän) kun olisi ihan kiitettävästi. Toukokuussa lähdetään hostperheen kanssa lomareissulle, ja sen lisäksi suunnitelmissa on reissata ainakin Yorkiin sekä vielä kerran (Pohjois-)Walesiin ennen väliaikaista Suomeen paluuta. Kaikkea muutakin olisi kiva vielä nähdä ja tehdä, mutta katsotaan miten viikonloput tästä lutviutuvat.

Eilen vanhempi tyttö oli kuumeessa kotona, mistä päästäänkin sitten tähän päivään. Huh. Olipas hengästyttävä kuulumisten kokoelma, seuraava postaus tulee toivottavasti vähän enemmän reaaliajassa. Tänään ajattelin kirjoittaa muutamat rästissä olevat reissupostaukset sekä muokkailla kuvat ja tehdä makkarakeittoa.

Palataan pian! ♥

shamrocks and leprechauns

Sunnuntaina käytiin kavereiden kanssa Birminghamissa ihmettelemässä St. Patrick's Dayn menoa. Pyhän Patrickin päivä on samalla irlantilaisten kansallispäivä, ja sitä vietetään virallisesti vasta huomenna 17. päivä, mutta suurimmat juhlallisuudet tapahtuvat kuulemma aina edeltävänä sunnuntaina. Oli paraati, live-musiikkia, kojuja ja krääsää, irlantilaista olutta sun muuta. Irlannin lippu jäi ostamassa, mutta hankittiin kaikki juhlallisuuksien henkeen sopivat glitterkasvomaalaukset!

Paraatin jälkeen pyörittiin vähän ympäriinsä ja päädyttiin lopulta Pizza Hutiin sunnuntailounaalle. Pizzojen jälkeen oli tarkoitus lähteä seuraavalla junalla kotiin suunnittelemaan seuraavan viikonlopun reissua, mutta jäätin tunniksi jumiin Next-nimiseen kauppaan... Tuli ihan hirveä shoppailuhimo, ja toisen kaverin kanssa kannettiin tavaraa sovituskoppeihin kuin ei koskaan oltaisi ostoksilla oltukaan. :-D

Nyt on siis punaiset farkut ja junaliput ensi viikonlopulle Cardiffiin! Reissu on viimeinen yhdelle parhaimmista täällä saamistani kavereista, joten päätettiin tehdä jotain spesiaalia ja jäädä ihan yöksi. Ensi perjantaina vietetään myös yksiä sun toisia läksiäisiä. Haikeaa kun kaverit alkaa lähteä, eikä mulla itsellenikään ole täällä kuukausia enää jäljellä kuin kolme ja puoli...

Olen muuten ollut tämän viikonlopun ihan yksin talossa. Hostperheeni lähti häihin Norfolkiin, ja jäin tällä kertaa kotiin koira- ja kissavahdiksi. Varsin leppoisat neljä päivää siis tässä ollut. Perjantaina kävin iltapäiväkahveilla kaverin kanssa, lauantaina toinen tuli tänne yökylään ja sunnuntai tosiaan meni Birminghamissa. Vähän hiljaiselta talo on kyllä tuntunut, ja täytyy tunnustaa, että olen joutunut ottamaan koiran yökaveriksi. Tänään on pesty pyykkiä ja katsottu BBC:n uutta Poldark-draamasarjaa ja nyt vain odotellaan, että poppoo palaa kotiin. Lisää rästiin jääneitä reissupostauksia tulossa lähipäivinä!

viikon pieniä onnenhetkiä

Tänään on ollut hyvä päivä. Ihanin arkipäivä aikoihin. Ehkä se johtuu keväisestä auringonpaisteesta ulkona, kaverin tapaamisesta aamupäivän herkkuhetkellä, asioiden hoitamisen jälkeisestä aikaansaamisen tunteesta, päätöksestä ostaa kotiin kimppu tulppaaneita arkea piristämään, uusista kevätkengistä joilla kopsuttelin menemään ensimmäistä kertaa, juttutuokio lempinaapurin kanssa, siististä olohuoneesta jonka edellisenä päivänä järjestelin - tai ehkä näistä kaikista.

Tällaisia fiiliksiä tuli luonnosteltua postaukseksi eilen, vaikka en niitä kerennytkään julkaista. Iltaan mahtui vielä hyvä leffa, juustoa ja eri kielten äänteistä käyty keskustelu hostisän kanssa. Sain lukea lapsille joululahjaksi saatua Muumi-kirjaa ja hiuksetkin olivat lettien jäljeltä sopivasti kiharalla. Muutenkin on ollut kiva viikko, vaikka maanantai alkoikin vähän nihkeästi. Tiistaina olin kaksin kotona sairaan tyton kanssa, ja onko mitään suloisempaa kuin nukkua päiväunet vieri vieressä pienen kanssa? Tänään saadaan jälkiruuaksi teekakkuja ja huomenna onkin jo perjantai! Lauantaina suuntaan Bathiin ja ensi viikolla on pari päivää vapaata. :)

Kaikkein eniten sisäistä kuplintaa aiheuttaa kuitenkin tieto opiskelupaikasta. Skotlannissa. Kasvatustieteitä ja valmistuminen (luokan)opettajaksi. Hih!

iltapäiväteetä ja reissusuunnitelmia

Viikko lähestyy taas loppuaan. Ensimmäinen kokonainen työviikko loman jälkeen on mennyt oikein peruskivasti, vaikka ihan perusviikko se ei kuitenkaan ole ollut. Kaksivuotias tyttömme tosiaan mursi kätensä lauantaina, kuten viime postauksessa kerroinkin, ja on ollut tällä viikolla vaihtelevasti muutaman päivän sekä kotona, että koulussa. Tänä aamuna piti käydä taas sairaalassa, kun uusi (pienempi ja kevyempi) kipsi oli vedetty yön aikana irti... Kipsiä täytyy pitää kuitenkin vain kaksi viikkoa, joten eiköhan tästä suuremmitta draamoitta selvitä, pieni kun on nyt jo pärjännyt yksikätisenä loistavasti. (Itse valittaisin varmasti paljon enemmän.)

Maanantai aloitti viikon kivasti afternoon tealla ystävän kanssa. En olekaan tätä perinteistä englantilaista teehetkeä minivoileipineen, skonsseineen ja kakkuineen vielä kokenut, joten oli jo aikakin! Lysti oli kaiken lisäksi ilmaista, sillä ystävälläni oli synttärilahjaksi saatu tea for two -kuponki. Oli ihana jutella kuulumisia ja herkutella. :)

Tiistai puolestaan oli superturhauttava päivä, lapset kiukuttelivat ja itsellänikin oli huono fiilis. Keskiviikko oli onneksi vähän parempi, ja viikonloppua kohden tässä mennään. Tiedossa on taas uuteen paikkaan tutustumista sunnuntaina ja ehkä leffapäivää ja kahvittelua lauantaina, mikäs sen parempaa.

Ensi viikolle onkin aika jännittäviä suunnitelmia. Pakkaan nimittäin laukut ja lähden perjantai-iltapäivänä Edinburghiin! Kyllä! Mulla on haastattelukutsu Glasgow'n yliopiston Dumfriesissa sijaitsevalle kampukselle 25. päivä, ja koska Skotlantiin tie vie enivei, joten hostäitini ehdotti, että ottaisin pari päivää vapaaksi ja tutustuisin samalla Edinburghiin (ja ehkä Glasgowhun, saa nähdä). Halvat ennakko-junaliput on jo ostettu, ja saan majoittua hostäitini isän luona, joten en malta odottaa! Okei, innostusta vähän laskee kasvava pääsykoejännitys, olen suoraan sanottuna kauhuissani... Sillä mitä lähempänä Skotlannin reissu on, sitä lähempänä on myös se pelottava haastattelu. Iiks.

Vaikka tällä viikolla on niin omat kuin lastenkin mielialat vaihdelleet aika lailla, enkä malta odottaa viikonloppua, suomiseuraa ja lapsivapaata aikaa, niin pakko kyllä sanoa, että elämä on kaikkine puolineen aika kivaa! :)

and i know i can do this, again and again

Joululomat on nyt lomailtu ja tänään palaillaan takaisin arkeen. Uuteen vuoteen. Pakko kyllä sanoa, että onpa ihanaa taas olla arkirutiineissa! On viedä lapset kouluun, siivota rauhassa ja istua sen jälkeen sohvalla organisoimassa tammikuun menoja ja hoidettavia asioita. Ihan hiljaa. Hakea kaapista suklaata kaveriksi ja katsoa loppuun kesken jäänyt elokuva. Suunnitella päivän kokkailuja ja ottaa ehkä päiväunet.

Hostvanhemmilla oli kahden viikon loma, ja tyttöjen päiväkoti oli samalla aikavälillä suljettu. Aika intensiivistä yhdessä olemista siis, varsinkin kun olin suuren osan lomasta kipeänä, enkä siis päässyt juuri minnekään tuulettumaan. Rutiinien puuttuminen ja jatkuva myöhään (no, yhdeksään) nukkuminen ja sohvalla "kolme tuntia lastenohjelmia putkeen" -vetelehtiminen alkoi loppulomasta tuntua väkisinäiseltä. Aloin kaivata hyvällä omalla tunnolla vietettyä omaa aikaa, sitä, että voin pestä koko päivän pyykkiä ja katsoa samalla telkkaria. Musta kun on täällä tullut vähän sellainen, että koko ajan pitää olla tekemässä jotain, jos askareita on.

Tänään oon siis nauttinut yksinolosta ja hiljaisuudesta sekä siitä, että saan siivota rauhassa. Sain suurta tyydytystä siitä, että sain kaikki asiat pääkopastani to do -listalle, ja tiedän taas, missä mennään ja mitä pitää hoitaa. Tällä viikolla pitää ainakin suunnitella koko ajan lähestyvän Suomi-loman menoja ja yrittää vihdoin hankkia brittiläinen pankkitili. Sellainen olisi varsin kätevä.

En muuten olekaan kertonut, miten joulu täällä Englannissa kului. Sairastuin nmittäin tapaninpäivänä niin rajuun vatsatautiin (josta on vieläkin rippeitä jäljellä flunssan muodossa), että se kaatoi sängyn pohjalle neljäksi päiväksi, enkä jaksanut edes lukea. Olin vielä niin tyhmä, että ajattelin voivani lähteä Walesiin perheen mukana. Mitään en sitten päässyt sillä lomalla tekemään, paitsi ihailemaan lumisia vuoria ikkunan takaa. Ei ollut nettiyhteyttä eikä kunnon telkkaria. Kotiinpaluupäivänä 30. päivä olin tosin jo niinkin paljon parempi, että jaksoin kävellä puoli tuntia rannalla (alempi kuva).

Takaisin asiaan. Englannissa joulua vietetään siis vasta joulupäivänä, ja aatto on samanlainen joulunodotuspäivä kuin aatonaatto Suomessa. Meillä oli aatto-ohjelmassa Tamworthin Snowdome -talviurheilukeskuksessa, jossa oli lapsille suunnattu Winter Wonderland -tapahtuma. Oli tekolunta, kelkkailua ja mäenlaskua, joulupukki ja poroja (kaikki siis sisätiloissa, eihän ulkona riittäis lämpötilat kelkkailuun mitenkään). Snowdomessa voi myös harrastaa luistelua, ja tarkoituksena olisikin vielä tänä talvena mennä sinne vähän koittamaan. Aattoiltana saatiin kaikki joulupyjamat, jotka päällä katsottiin jouluelokuva. Lasten mentyä nukkumaan koottiin Muumi-piparitalo!

Joulupäivän aamuna lapset heräsivät seitsemältä valtavaan lahjavyöryyn kuusen alla. Avattiin ensimmäisenä pikkupaketteja lahjasukista, jotka oli jenkkileffatyyliin ripustettu takan edustalle. Sukista löytyi kaikkea pientä ja krääsä-kategoriaan luettavaa, kuten suklaata, itse rakennettavia kylvyssä sulavia lumiukkoja, vedessä soitettavia huiluja ja nimikoituja pipareita. Sukkalahjojen jälkeen syötiin aamupalaa ja aloitettiin varsinainen urakka, eli kunnon lahjojen avaaminen. Yhteensä lahjojen avaaminen kesti viisi tuntia, välissä kun piti aina pysähtyä leikkimään. :-D

Sukkalahjojen lisäksi sain muitakin paketteja, mm. kaksi kirjaa, Korpinkynsi-t-paidan, suklaata ja kotitossut... Suomestakin tuli muutama lahja, jotka ilahduttivat suuresti. Ystäväni oli kutonut maailman kauneimmat villasukat ja yksi kaksikko lähetti (myöhäisen, ihan ei joululle ehtinyt) yllärin, jossa liikuttivat erityisesti kirjeet ja niiden kauniit sanat. Kiitos! On ihana tietää, että mua siellä Suomessa ajatellaan. ♥

Lahjojen avaamisen jälkeen olikin jo aika lailla lounasaika, joten laittauduttiin valmiiksi, perhe valmisteli jouluruuat ja istuttiin pöytään. Täällä harrastetaan joulupöydässä Christmas crackereitä, jonka suomenkielinen nimi taitaa olla paukkukaramelli. Niitä sellaisia karkin näköisia, joiden päistä vedetään, ja joiden sisällä on paperihattu, vitsi ja jotain pikkukrääsää. Sellaisia oli meilläkin. Jouluaterialla syötiin hanhea, joka on perinteinen brittiläinen jouluruoka (nykyisin monet tosin syövät kalkkunaa tai ankkaa). Mun toiveesta pöydästä löytyi myös graavilohta alkupalablinien muodossa!

Illalla pelattiin lautapelejä, juotiin viiniä (jos nyt juomiseksi voi omaa paria siemausta kutsua), katsottiin Downton Abbeyn kaksituntinen jouluspesiaali ja valvottiin taas hostisän kanssa myöhään Hobitin ekstrojen parissa, niitä kun riittää vieläkin monen tunnin edestä. Opetin, miten sanotaan suomeksi hyvää joulua ja opin saman kymriksi.

Mun ihan itse askartelemani Muumi-piparkakkutalo, joka onnistui yli odotusten!

Joulu oli erilainen, mutta ihana. Rakastan suomalaista joulua, omaa perhettä, lunta, saunomista, kinkkua ja graavilohta, Joulupukki ja noitarumpu -elokuvaa, joulukirkkoa ja vihreitä kuulia, mutta oli mielenkiintoista ja hauskaa kokea erilainen joulu. Kyllä niitä suomalaisia jouluja vielä ehtii. :)

Olipas sekalainen postaus. Nyt on kuitenkin aika lenkittää koira, viikata pyykkiä How I met your motherin tahtiin ja alkaa sen jälkeen valmistamaan ensimmäistä arki-illallista aikoihin! Ihanaa olla taas rutiineissa. Ikinä ei oo maanantai tuntunut näin hyvältä!

joy to the world

Enää kaksi yotä jouluun! Täällä Britanniassa joulua tosiaan juhlitaan vasta joulupäivänä, aatto on samanlainen päivä kuin kahdeskymmeneskolmaskin. On tosi kiva päästä näkemään, millainen brittijoulu oikein onkaan. Odotan erityisesti lasten innostuneisuuden näkemistä, sitä joulun riemua pienillä kasvoilla. Tuli muuten tosi hyvä mieli, kun hostäiti sanoi miten hän on iloinen, että vietän joulun heidän kanssaan. On niin ihanaa että täällä välitetään musta. :)

Lauantaina tein täsmäiskun Lontooseen viimeisille jouluostoksille. Lähdin matkaan aikaisin aamulla ja jo kahteentoista mennessä oli Oxford Streetin ja Covent Gardenin pahimmat ruuhkakeskukset kierretty läpi ja lahjat kasassa. Loppupäivän vaeltelinkin ympäri Lontoota. Kävin Museum of Londonissa ja bongasin sieltä taas yhden nallen Paddington-jahtiin (Benedict Cumberbachin suunnitteleman Sherlock-karhun). Kävin myös fiilistelemässä kaksilla eri joulumarkkinoilla ja kävelin pitkin Southbankia ja pysähtelin sen hauskoissa pop up -kaupoissa. Iltapäivän hämärtyessä otin vielä suunnaksi Hyde Parkin ja sen Winter Wonderland -tapahtuman. Ei olisi kannattanut, ruuhka oli jotain aivan sanoinkuvaamatonta. Jouduttiin ensin jonottamaan 10 minuuttia että edes päästiin sisälle puistoon, koska se oli niin täynnä. En siellä ihmismassojen keskellä sitten kovin kauan viihtynytkään, vaan etsin tieni takaisin Eustonin juna-asemalle, jossa istuin omaa junaa odottelemassa.

Lontoossa ollessani halusin samalla etsiä muutamia paikkoja, jotka ovat olleet "to see" -listalla. Covent Gardenista löysin etsimäni, Neal's Yard -nimisen aukion, joka on kuuluisa värikkäistä taloistaan. Näin joskus Pinterestissä kuvan, joten halusin nähdä itsekin. No, nyt on se raksi ruutuun tikattu, vaikkei mikään ihmeellinen kohde ollutkaan.

Sunnuntaina hostäidin sisko perheineen tuli käymään, ja käytiin sunnuntailounaalla paikallisessa pubissa. Eilen taas oli superhauska päivä, lähdettiin koko perhe Birminghamiin saksalaisille joulumarkkinoille, jotka olivat kaupungissa viimeistä päivää. Syötiin lounaaksi porohampurilaisia, katseltiin maisemia maailmanpyörästä ja käytiin jopa luistelemassa markkinoiden yhteydessä olevalla jääradalla. Luistelu oli aikamoisen hassu kokemus, jää lainehti - ei, vaan tulvi - vettä ja luistimet olivat tylsät ja epämukavimmat ikinä. Oli hauska katsella ihmisten menoa, moni siellä räpiköi ihan hädissään. Omilla suomalaisten perusluistelutaidoilla ja parilla "pirutetilla" sai helposti taitavan luistelijan maineen. :-D 

Tänään aion olla ihan vaan kotona, ja tämän postauksen jälkeen alan kuorruttamaan piparitalon osia. Muumitalo on suunnitteilla... Aloitin siis piparkakkutalo-urani vaatimattomasti, totta kai. Huomenna tehdään jotain kivaa ja sitten on itse joulu! Boxing day eli tapaninpäivä vietetään hostäidin siskon luona ja sieltä suunnataan pariksi päiväksi Pohjois-Walesiin. Vuorilla on kuulemma lunta, oi oi! 

Hyvää aatonaattoa sinne lumiseen Suomeen ♥

Ps. Tammikuussa nähdään, ostin viime viikolla lennot Suomi-lomalle 24.1 - 3.2!

on this cold december night

Joulunodotus on jo puolessa välissä, ja vielä on niin paljon tekemistä! Viime sunnuntaina tapasin muutamia au pair -tyttöjä taas kaupungilla, ja iltapäivällä käytiin perheen kanssa ostamassa joulukuusi. Täällä on tosiaan tapana hankkia kuusi jo joulukuun alussa, mikä oli aluksi varsin outo ajatus. Nyt kun kuusi koristeineen on kuitenkin pystyssä, joulusukat takan yllä roikkumassa ja olohuone muutenkin jouluistettu, näyttää siellä varsin kivalta.

Pari viikkoa sitten oltiin muuten tosiaan katsomassa Michael Bubléta Birminghamissa. Kyseessä oli sama "To Be Loved Tour" jota olin helmikuussa katsomassa Helsingissä, joten konsertin kaava oli jokseenkin sama. Myös lämppärinä toimi Helsingin keikalta tuttu a capella-yhtye Naturally 7. Keikka oli huippuhyvä, vaikkakin Helsingin keikka oli mielestäni vielä parempi. Siihen tosin saattoi vaikuttaa se, että meillä oli silloin ihan superhyvät paikat permannolla, nyt kun istuttiin takaoikealla yläkatsomossa. Michael oli kuitenkin aivan yhtä lumoava kuin Helsingissäkin. :)

Eilen käytiin hostisän kanssa katsomassa viimeinen Hobitti-elokuva. En oo vielä oikein osannut muodostaa mielipidettä, mutta kyllä se hyvä oli. Ensimmäinen leffa on silti trilogiasta lempparini, ja Sormusten herrat pesevät Hobitit ihan 6-1. Vietettiin muutenkin oikein kunnon Keski-Maa-viikkoa, katsottiin kaikki elokuvat ennen perjantain ensi-iltaa.

Ostin pienen kukkasen omalle sekä keittiön ikkunalaudalle piristämään :)

Yliopistohakemukseni on muuten edistynyt kovasti! Oon nyt melkein saanut päätettyä kaikki viisi hakukohdetta ja personal statementkin on melkein valmis. Suunnitelmissa on lähettää se ensi viikolla kunhan vaan saan suositukset entiseltä ryhmänohjaajaltani. Sitten voinkin vaan rentoutua ja unohtaa koko hakemuksen joulun ajaksi. Ja toivoa, että yliopistoilta vastattaisiin pian (mieluusti myöntävästi).

Tänään olisin halunnut lähteä tutkimaan Nottinghamia ja huomenna pitäisi jaksaa Lontooseen salaisille jouluostoksille, mutta enköhän tietysti saanut jonkun pöpön ja täällä sitä ollaan peiton alla kissa kainalossa. Toivottavasti huomenna on parempi olo, haluaisin nimittäin todella sinne Lontooseen.

Tämä oli vähän tällainen "kipeänä ei ajatus kulje, kootaan kaikki sekalaiset tapahtumat yhteen" -postaus, ehkä ensi kerralla jotain vähän loogisempaa. Jatkan iltaa Hobitin ekstramateriaalimaratonilla, hyvää kolmatta adventtiviikonloppua!

juokse eteenpäin laske kulkemasi askeleet

Hengissä ollaan! Oon halunnut postata jo monta päivää, mutta tietokoneen netti ei ole toiminut. Eilisiltana muistin vihdoin pyytää hostisää apuun, ja enköhän vaan vahingossa ollut yhtä nappulaa painanut, jonka takia nettiyhteys oli pois päältä. Ois ehkä pitänyt itse tutkia tarkemmin... No jaa, pääasia on, että netti toimii taas ja pääsen kirjoittelemaan vähän kuulumisia.

Elämä täällä Staffordshiren kreivikunnassa sujuu oikein mukavasti. Tämä viikko on ollut meille kaikille ensimmäinen normaali arkiviikko (onko muutosta muka niin vähän aikaa!?), sillä viime viikolla hostvanhemmat olivat vielä kotona, joten ihan normaalilta se ei tuntunut, vaikka omat aikataulut normaalisti kulkivatkin. Ollaan saatu kaikki laatikot purettua ja tavarat ovat omilla uusilla paikoillaan. Mahduttiin tänne loppujen lopuksi ihan hyvin, vaikka jonkin verran tavaraa pitikin myydä sekä viedä säilytykseen.

Viime viikolla pääsin ensimmäistä kertaa käymään meidän lähikaupunkiin, Lichfieldiin. Lichfield on todella hurmaava kaupunki, josta löytyy kauniita viheralueita, upea katedraali, ihania pikkuputiikkeja, kahviloita ja ruokapaikkoja, historiaa (kaupunki on Erasmus - ei Charles - Darwinin sekä kirjailija Samuel Johnsonin kotipaikkakunta) ja mikä tärkeintä, kirjasto! Kävin heti ensimmäisellä visiitillä hankkimassa itselleni kirjastokortin. Ah, tuntuu hyvältä olla taas sivilisaation parissa. :)

Lauantaina kävin myös tutkailemassa Birminghamia. Odotukset eivät olleet hirveän korkealla, ja aika hyvin se niitä vastasikin. Erään tapaamani henkilön sanoin: "Euroopan rumin kaupunki." Birmingham ei tosiaan ole Britannian kaupungeista se kaunein... Muutamia kauniita rakennuksia tuli ydinkeskustassa vastaan, ja alapuolella oleviin kuviin olen tallentanut ne kivoimmat näkemäni osat. Muuten kaupunki vaikuttaa olevan täynnä suht modernia mutta paikoittain varsin kamalaa arkkitehtuuria. Birmingham on kuitenkin erinomainen paikka shoppailuun, sieltä kun löytyvät kaikki tarvittavat kaupat. Lisäksi sieltä menee junia joka suuntaan, mikä on varsin kätevää.

Birminghamissa on tällä hetkellä menossa frankfurtilaiset joulumarkkinat. Olin etukäteen lukenut markkinoista ylistäviä arvioita, mutta omasta mielestäni ne olivat kaikkeen hehkutukseen nähden aika laimeat. Lisäksi markkinat oli ripoteltu ympäri keskustaa, mikä teki liikkumisesta hankalaa, siellä kun olisi ollut tungosta ilmankin.

Eilen tapasin tsekkiläisen Lichfieldissä asuvan au pair -tytön. Käytiin yhdessä kahvilla (maistoin ekaa kertaa chai lattea, ja vaikka en ole mikään kahvin tai teen ystävä, niin yllätyin miten hyvää se oli! Uusi suosikki! Lisäksi on kiva olla muitakin juomavaihtoehtoja sen iänikuisen kaakaon lisäksi.) ja kierreltiin hieman keskustassa, käytiin mm. katsomassa kaupungin hienoa katedraalia sisältä käsin ja palauttamassa parit kirjaston kirjat. Oli tosi mukavaa tavata vihdoin joku tältä alueelta, ja mut kutsuttiinkin alueen au pairien joululounaalle seuraavan viikon lauantaille. Tehdään myös luultavasti jotain yhdessä tämän kyseisen tytön sekä erään suomalaisen au pairin kanssa sunnuntaina. Ihanaa tavata uusia ihmisiä! :)

Eilisiltana askarreltiin tyttöjen kanssa lumihiutaleita, jotka aamulla ennen kouluun lähtöä kiinnitettiin ikkuinoihin. Naapureilla alkaa pikkuhiljaa joulukoristeet lisääntyä, ja meillä varmaankin jouluistetaan talo viikonloppuna. Joulukalenteri meillä toki on (unohdin ostaa oman itselleni mutta ehkä tällä yhteisellä selvitään), sellainen söpö puinen John Lewisiltä ostettu talo, jossa on vetoluukku jokaiselle päivälle.

Tänä iltana mennään hostäidin kanssa katsomaan Michael Bubléta Birminghamiin! Kaikki on tapahtunut niin nopeasti, etten ole oikein pysynyt kärryillä. En ole henkisesti valmistautunut, mutta yritän loppuiltapäivän virittyä moodiin kuuntelemassa Bublén joulualbumia samalla kun kirjoitan joulukortteja (äiti, yliopistohakemushan on aivan toissijainen jos on joulukortit tekemättä!!).

Luin muuten juuri äsken netistä, että Bublé oli käynyt joululahjaostoksilla Birminghamissa siinä samaisessa ostoskeskuksessa sinä samaisena päivänä, jolloin itsekin olin siellä. Oih ja voih, oisko ehkä pitänyt pitää silmät auki? Iltaa odotellessa! ♥

go tell it on the mountain

Moikka taas! Edellisten postausten innottomuus on nyt tiessään, ja innolla taas kirjoittelen - ainakin näitä reaaliaikaisempia brittikuulumisia, Espanjasta turinoiminen takkuaa jostain syystä edelleen. Kyllä ne postaukset kuitenkin pikkuhiljaa ulos saadaan, toivottavasti ennen marraskuun alkua (meneepä aika nopeasti, hui!).

Meillä on tulevana lauantaina kekkerit tiedossa, ne Halloween-juhlat nimittäin. Vajaat 20 lasta on tulossa ja aikuisia varmaan vähintäänkin sama määrä. Suurin osa tarjottavista tulee tilauksena, mutta kakut päätettiin tehdä ihan itse. Toinen on viimeistelyä vaille valmis, toinen vähän enemmän kesken. Kiirettä siis pitää! Laitan kuvaa sitten juhlien jälkeen siitä, millaiset niistä oikein tuli... :)

Eilen otin muuten talvitakin käyttöön, alkaa täälläkin olla sen verran kylmä. Ainakin aamuisin. Sunnuntaina oli kyllä vielä niin lämmintä, etten tarvinnut takkia ollenkaan, tällä viikolla taas on ollut hyytävää (etenkin tiistaina, jolloin oli supertuulista). Sää on muutenkin ollut ihan hullu, välillä sataa vettä ja 10 minuutin päästä paistaa aurinko, sitten taas sataa. Kerran toisesta ikkunasta ulos katsoessa satoi vettä, vastapäisessä puolestaan paistoi nätisti aurinko.

(En oo tällaisten instagram-tyylisten blogikollaasien suuri ystävä, mutta nyt kun opin vihdoin tekemään Picasalla kollaaseja, niin päätinpähän kokeilla. Ihan hauskahan siitä tuli... Yritetään kuitenkin edelleen pitäytyä kameralla räpsityissä kuvissa.)

Viikonloppu oli mukavan täynnä ohjelmaa. Lauantaina käytiin perheen kanssa syömässä Pizza Hutissa ja suunnattiin sen jälkeen rannikolle Hunstantoniin, jossa kerran kesällä jo käytiinkin. Lapset pääsivät ajelulle huvipuistolaitteissa ja tehtiin myös puolen tunnin venekierros merellä. Opinpa muuten oppaan puheista sen, että Hunstanton on itäisen Englannin ainoa paikka, jossa voi katsoa auringonlaskua merelle päin!

Sunnuntaina otin vihdoin junan Peterboroughun, johon olen halunnut päästä tutustumaan jo pidemmän aikaa - sekä tapaamaan erään suomalaisen au pairin, jonka silloin muinoin kesällä tapasin junassa. Hostäiti kyllä varoitti, että Peterborough ei ole kovin ihmeellinen kaupunki, eikä ollut väärässä. Se muistutti aika lailla meidän lähikaupunkia King's Lynniä, on vain isompi ja katedraalillinen. Oli reissu kuitenkin vaivan arvoinen, oli nimittäin superkiva tavata taas joku toinen au pair, vaikka tämä kyseinen tyttö lähteekin takaisin koto-Suomeen jo parin viikon päästä.

Kaikkea muutakin kivaa on näiden parin hiljaisemman viikon aikana tapahtunut. Ostettiin hostäidin kanssa liput Michael Bublén joulukuiselle keikalle Birminghamiin! Aika kalliithan ne oli, mutta eihän tällaista tilaisuutta voi jättää käyttämättä. Viime - ja vielä toistaiseksi ainoalla - kerralla näin Bublén tämän vuoden helmikuussa Helsingin Hartwall Areenalla. Keikka oli ihana, joten innolla joulukuun neljättä odottelen!

Kivoja viikonloppuja on tiedossa, ja pian me jo muutetaankin. Ah, muutto. En malta odottaa, enkä malta olla puhumatta siitä. Nyt sain sen kuitenkin taas mainittua, ja on aika alkaa laittaa ruokaa tytöille ennen kuin haen heidät koulusta. Palataan taas pian!

I remember that moment

Sitä ollaan taas kotona! Palattiin Espanjasta myöhään (tai no lapsille myöhään, eli siinä kahdeksan jälkeen) lauantai-iltana 10-tuntisen matkustuspäivän jälkeen, ja pakko sanoa, että tuntuu kyllä hyvältä olla taas kotona. Kahdessa viikossa ehti tehdä paljon ja päästä sopivasti kiinni sellaiseen uuteen "loma-arkeen", mutta olihan se samalla väsyttävää olla kahden pikkulapsen kanssa melkein 24/7, vaikken toki yksin heidän kanssaan ollutkaan.

Paluu takaisin normaaliin arkeen ja arjen kivoihin juttuihin tuntuu siis hyvältä - ja loppuvuodelle on niin paljon kivaa odotettavaa, ettei yhtään haittaa, vaikka Espanjan lämpö ja aurinkorannat jäivätkin taakse. Kuun viimeisenä viikonloppuna meillä on Halloween-teemaiset läksiäisjuhlat, ja kuukausi siitä niin ollaankin jo muutettu. Muuton jälkeen onkin tiedossa ihan uusia paikkoja ja tekemistä, ja joulukin tulee! Väliin mahtuu vielä kaiken maailman synttäreitä ja Lontoo-viikonloppuja. Ja toki sitä yliopiston hakuprosessia pitäisi pikkuhiljaa alkaa aloittelemaan...

 

Kyllähän siellä Espanjassa oli mukavaa. Sain uida sieluni kyllyydestä, ruoka oli hyvää, aurinko paistoi useimpina päivinä, meidän kotiparvekkeelta näkyi iltaisin upeita ukkosmyrskyjä joita hostisän kanssa seurattiin ja oli niin lämmin, että selkeinä öinä saatoin maata parvekkeella ja tuijotella tähtiä ilman, että tuli yhtään kylmä. Tässä tällaisia kohokohtia. On kuitenkin ihanaa olla taas kotona. Oon myös tosi kiitollinen siitä, että mun hostperhe ylipäätään pyysi ja halusi mut mukaan omalle perhelomalleen, ja pääsin näkemään ihan uuden maan. :)

Eilen oltiin ihan vaan kotona, syötiin pannukakkuja aamupalaksi perinteiseen sunnuntaityyliin, leikittiin pihalla, piirreltiin prinsessoja, katsottiin lastenohjelmia ja yritettiin toipua lomaväsymyksestä. (Ei onnistunut.) Tänään oon lähinnä purkanut matkalaukkuja, pessyt pyykkiä ja yrittänyt saada ajatukseni ja to do -listani järjestykseen sekä nauttinut rauhasta ja hiljaisuudesta katsomalla monta jaksoa How I met your motheria ja syömällä pakastimesta löytynyttä jäätelöä.

 

Espanjassa oli ihanan lämmintä ja oli kiva ehtiä vielä käyttää kesämekkoja ja uida. Olen kuitenkin myös hurjan iloinen siitä, että tänne on kahden viikon aikana saapunut kunnon syksy! Syyskuussa oli vielä aika lämmintä ja ylipukeuduin aina neuleineni kun muut vielä käyttivät t-paitoja, mutta nyt on täälläkin kerrospukeutumiskelit! Tänään viedessäni tyttöjä aamulla päiväkotiin ilma oli ihanan syksyinen, jopa aavistuksen talvinen. (Lauantaina astuessamme koneesta ulos oli muuten hirmuisen kylmä, ja mulla oli pelkkä toppi ja ympärille kiedottu huivi - muut taas olivat ihan ok ja nauroivat räkäisesti mun hytinälle ja ihmettelivät: "koska siis sähän oot Suomesta!" Suomalaisten ei ilmeisesti ole sallittua tuntea kylmää. :-D)

Yritän saada pian kuvat kamerasta koneelle ja alkaa luonnostelemaan Espanja-aiheisia postauksia! Niitä tuleekin lokakuun aikana riittämään, tuli meinaan sen verran monta kuvaa räpsittyä... Tässä vain muutama lomaräpsäisy puhelimen kameralla ikuistettuna.

Ihanaa lokakuuta! ♥ Mä alan valmistaa makaronilaatikkoa illalliseksi...