and i know i can do this, again and again

Joululomat on nyt lomailtu ja tänään palaillaan takaisin arkeen. Uuteen vuoteen. Pakko kyllä sanoa, että onpa ihanaa taas olla arkirutiineissa! On viedä lapset kouluun, siivota rauhassa ja istua sen jälkeen sohvalla organisoimassa tammikuun menoja ja hoidettavia asioita. Ihan hiljaa. Hakea kaapista suklaata kaveriksi ja katsoa loppuun kesken jäänyt elokuva. Suunnitella päivän kokkailuja ja ottaa ehkä päiväunet.

Hostvanhemmilla oli kahden viikon loma, ja tyttöjen päiväkoti oli samalla aikavälillä suljettu. Aika intensiivistä yhdessä olemista siis, varsinkin kun olin suuren osan lomasta kipeänä, enkä siis päässyt juuri minnekään tuulettumaan. Rutiinien puuttuminen ja jatkuva myöhään (no, yhdeksään) nukkuminen ja sohvalla "kolme tuntia lastenohjelmia putkeen" -vetelehtiminen alkoi loppulomasta tuntua väkisinäiseltä. Aloin kaivata hyvällä omalla tunnolla vietettyä omaa aikaa, sitä, että voin pestä koko päivän pyykkiä ja katsoa samalla telkkaria. Musta kun on täällä tullut vähän sellainen, että koko ajan pitää olla tekemässä jotain, jos askareita on.

Tänään oon siis nauttinut yksinolosta ja hiljaisuudesta sekä siitä, että saan siivota rauhassa. Sain suurta tyydytystä siitä, että sain kaikki asiat pääkopastani to do -listalle, ja tiedän taas, missä mennään ja mitä pitää hoitaa. Tällä viikolla pitää ainakin suunnitella koko ajan lähestyvän Suomi-loman menoja ja yrittää vihdoin hankkia brittiläinen pankkitili. Sellainen olisi varsin kätevä.

En muuten olekaan kertonut, miten joulu täällä Englannissa kului. Sairastuin nmittäin tapaninpäivänä niin rajuun vatsatautiin (josta on vieläkin rippeitä jäljellä flunssan muodossa), että se kaatoi sängyn pohjalle neljäksi päiväksi, enkä jaksanut edes lukea. Olin vielä niin tyhmä, että ajattelin voivani lähteä Walesiin perheen mukana. Mitään en sitten päässyt sillä lomalla tekemään, paitsi ihailemaan lumisia vuoria ikkunan takaa. Ei ollut nettiyhteyttä eikä kunnon telkkaria. Kotiinpaluupäivänä 30. päivä olin tosin jo niinkin paljon parempi, että jaksoin kävellä puoli tuntia rannalla (alempi kuva).

Takaisin asiaan. Englannissa joulua vietetään siis vasta joulupäivänä, ja aatto on samanlainen joulunodotuspäivä kuin aatonaatto Suomessa. Meillä oli aatto-ohjelmassa Tamworthin Snowdome -talviurheilukeskuksessa, jossa oli lapsille suunnattu Winter Wonderland -tapahtuma. Oli tekolunta, kelkkailua ja mäenlaskua, joulupukki ja poroja (kaikki siis sisätiloissa, eihän ulkona riittäis lämpötilat kelkkailuun mitenkään). Snowdomessa voi myös harrastaa luistelua, ja tarkoituksena olisikin vielä tänä talvena mennä sinne vähän koittamaan. Aattoiltana saatiin kaikki joulupyjamat, jotka päällä katsottiin jouluelokuva. Lasten mentyä nukkumaan koottiin Muumi-piparitalo!

Joulupäivän aamuna lapset heräsivät seitsemältä valtavaan lahjavyöryyn kuusen alla. Avattiin ensimmäisenä pikkupaketteja lahjasukista, jotka oli jenkkileffatyyliin ripustettu takan edustalle. Sukista löytyi kaikkea pientä ja krääsä-kategoriaan luettavaa, kuten suklaata, itse rakennettavia kylvyssä sulavia lumiukkoja, vedessä soitettavia huiluja ja nimikoituja pipareita. Sukkalahjojen jälkeen syötiin aamupalaa ja aloitettiin varsinainen urakka, eli kunnon lahjojen avaaminen. Yhteensä lahjojen avaaminen kesti viisi tuntia, välissä kun piti aina pysähtyä leikkimään. :-D

Sukkalahjojen lisäksi sain muitakin paketteja, mm. kaksi kirjaa, Korpinkynsi-t-paidan, suklaata ja kotitossut... Suomestakin tuli muutama lahja, jotka ilahduttivat suuresti. Ystäväni oli kutonut maailman kauneimmat villasukat ja yksi kaksikko lähetti (myöhäisen, ihan ei joululle ehtinyt) yllärin, jossa liikuttivat erityisesti kirjeet ja niiden kauniit sanat. Kiitos! On ihana tietää, että mua siellä Suomessa ajatellaan. ♥

Lahjojen avaamisen jälkeen olikin jo aika lailla lounasaika, joten laittauduttiin valmiiksi, perhe valmisteli jouluruuat ja istuttiin pöytään. Täällä harrastetaan joulupöydässä Christmas crackereitä, jonka suomenkielinen nimi taitaa olla paukkukaramelli. Niitä sellaisia karkin näköisia, joiden päistä vedetään, ja joiden sisällä on paperihattu, vitsi ja jotain pikkukrääsää. Sellaisia oli meilläkin. Jouluaterialla syötiin hanhea, joka on perinteinen brittiläinen jouluruoka (nykyisin monet tosin syövät kalkkunaa tai ankkaa). Mun toiveesta pöydästä löytyi myös graavilohta alkupalablinien muodossa!

Illalla pelattiin lautapelejä, juotiin viiniä (jos nyt juomiseksi voi omaa paria siemausta kutsua), katsottiin Downton Abbeyn kaksituntinen jouluspesiaali ja valvottiin taas hostisän kanssa myöhään Hobitin ekstrojen parissa, niitä kun riittää vieläkin monen tunnin edestä. Opetin, miten sanotaan suomeksi hyvää joulua ja opin saman kymriksi.

Mun ihan itse askartelemani Muumi-piparkakkutalo, joka onnistui yli odotusten!

Joulu oli erilainen, mutta ihana. Rakastan suomalaista joulua, omaa perhettä, lunta, saunomista, kinkkua ja graavilohta, Joulupukki ja noitarumpu -elokuvaa, joulukirkkoa ja vihreitä kuulia, mutta oli mielenkiintoista ja hauskaa kokea erilainen joulu. Kyllä niitä suomalaisia jouluja vielä ehtii. :)

Olipas sekalainen postaus. Nyt on kuitenkin aika lenkittää koira, viikata pyykkiä How I met your motherin tahtiin ja alkaa sen jälkeen valmistamaan ensimmäistä arki-illallista aikoihin! Ihanaa olla taas rutiineissa. Ikinä ei oo maanantai tuntunut näin hyvältä!