castle rising castle

Taannoin käytiin vierailulla linnassa, joka ei sijaitse kovinkaan kaukana meistä. Englannissa linnoja todellakin riittää: niitä löytyy useita satoja (muistaakseni jostain ohjelmasta opin, että noin 800?), ja Walesin ja Skotlannin puolelta löytyy varmaan vastaavat määrät lisää. Norfolkistakin siis löytyy useampi kuin yksi tai kaksi linnaa. Tässä kuitenkin Castle Rising -nimisen kylän ylpeys.

Vähän vaatimattomamman näköinen kuin esimerkiksi Caernarfon tai Conwy, mutta ihan kiva silti! Vaikka linna oli jonkin verran raunioitunut sekä sisältä, että ulkoa, ne kunnon huoneet, jotka vielä olivat säilyneet, tuntuivat varsin kodikkailta. Castle Rising on tavallaan se "ydinosa", mikä noissa kahdessa ylempänä mainitussa linnassa puolestaan on tornien ja ulko-osan sijaan enemmän raunioitunut.

Pohjois-Walesin reissulla tosiaan innostuin vähän näistä linnoista, kuten ehkä olette huomanneet... Osaan heti nimetä ainakin viisi, joissa haluan käydä. Jos googlaisin, löytäisin varmaan viisisataa lisää. Mun linnafriikki hostisä on varmasti ylpeä. ;-D 

sand in my shoes

Tässä kuvakattaus Wells-next-the-Sea -nimisestä rantakaupungista, tuttavallisemmin Wellsistä. Wells sijaitsee Pohjois-Norfolkissa ja siellä on hostperheen mukaan yhdet Norfolkin parhaista rannoista. Rannoista erityisen tekevät lukemattomat, värikkäät rantamökit, jotka maksavat kuulemma kymmeniä tuhansia - jopa satoja tuhansia - puntia. Aika hurja hinta, mutta ovathan ne nättejä.

Wellsissä tuli vierailtua viime viikonloppuna, kun siellä oli merirosvo-festivaalit. Itse tapahtumien ydintä ei koskaan löydetty, mutta leikittiin sen sijaan tuulisella rannalla ja nautittiin superhyviä kakkuja rantakahvilassa. Ja minä sain taas rastitettua yhden paikan lisää kuvitteelliselta to see -listaltani.

if we took a holiday

Huomenna se vihdoin alkaa, kahden viikon loma Espanjan auringon alla! Tätä reissua on odotettu kovasti, ja nyt se vihdoin koittaa. Hassua. Tytöt ovat aivan innoissaan, minä mietin sitä, minkälaisella vaatetuksella sitä pärjäisi kolmenkymmenen asteen helteissä... Eiliset kahdenkymmenen celsiuksen lukematkin meinasivat olla liikaa. :-D

Tämä viikko on ollut touhua täynnä. Hostäiti oli keskiviikon ja torstain poissa koulutuksessa, joten hostisä otti loppuviikon vapaata, ja ollaankin yhdessä hengattu ja pidetty taloutta pystyssä. Ollaan pakattu, ja nyt ollaan jo siinä hyvässä vaiheessa, että enää viimeiset tavarat puuttuvat. Oon myös ajastanut muutaman postauksen loman ajaksi, jottei blogi ihan kuole.

 

Eilen hostisällä oli asiaa Norwichiin, joten pääsin kätevästi samalla kyydillä vähän kiertelemään ja shoppailemaan kyseiseen kaupunkiin. Oon käynyt Norwichissa vain kaksi kertaa aikaisemmin, ja molemmilla kerroilla suht pikaisesti, joten oli kiva nähdä kaupunkia vähän enemmänkin. Norwich oli paljon kivempi kuin muistin! Pääostoskatujen - joilla kaikki ketjukaupat sijaitsevat - lisäksi löysin supersuloisia pikkuputiikkeja ja kahviloilta kauniilta kujilta.

Lempparipaikakseni osoittautui ehdottomasti Elm Hill, yksi Norwichin vanhimmista kaduista, jonka varrelta löytyi todella kaunista, peribrittiläistä arkkitehtuuria ja suloisia kauppoja. Eräästä vintage-putiikista löysin myös täydellisen, myyjän mukaan 60-70-luvulta peräisin olevan nahkalaukun. Uutta, isompaa laukkua olen etsinyt jo pitkään, ja tämä löytö ei ollut edes kallis - vain 30 puntaa! Elm Hillillä oli muuten muitakin hauskoja kauppoja, esimerkiksi yksi, joka oli täynnä pelkkiä nallekarhuja!

Täällä on myös kovasti jännätty Skotlannin päätöstä itsenäistymisestä, mutta ei syntynyt uutta valtiota ei. Nyt on kuitenkin edessä vielä pari tuntia armotonta pakkaamista ja sen jälkeen alan laittaa ruokaa tytöille. Huomenna ois sitten edessä superaikainen herätys ja lentokenttäseikkailu kahden pikkulapsen kanssa, saa nähdä mitä siitä tulee.  ¡Adiós amigos!

boating on the broads

Viikonloppuna toteutettiin viimein yksi idea, joka meillä on pitkään pyörinyt mielessä - nimittäin veneily Norfolkin kuuluisilla joilla. Samainen aktiviteetti on kuulemma myös yksi Norfolkin top-jutuista. Ja nyt kun kuitenkin muutetaan, niin perheen äidin mukaan piti tämä totta kai ehtiä tehdä kun ei aikaisemmin olla (oon samaa mieltä)!

Lähdettiin matkaan kymmenen tietämillä Norwichin läheltä, ajettuamme ensin autolla tunnin lähtö- ja veneenvuokrauspaikkaan. Joella veneily on ilmeisesti hyvinkin suosittua, ja meidänkin piti varata vene jo viikkoa aikaisemmin.

Oltiin vuokrattu vene neljäksi tunniksi, jonka aikana ehdittiin veneillä jokea lähtöpaikan ja parin kylän välillä sekä pysähtyä syömään lounasta paikallisessa pubissa ennen kuin oli aika lähteä takaisin. Sää oli ihan kelpo: pilvinen, eli päivä ei ollut kaikista kaunein, mutta ei kuitenkaan missään välissä satanut. 

Joen varrella oli aivan ihania taloja (ja hienoja veneitä)! Myös ne pari kylää, joissa pysähdyttiin (toisessa syömässä ja toisessa jäätelönhakureissulla) vaikuttivat hurjan sympaattisilta. Varmasti aika hienoa asua ihan joen vieressä - paitsi silloin kun tulvii...

Veneretki oli ihanan leppoisa, puksuteltiin suht rauhallista tahtia menemään (kovaa ei olisi saanutkaan ajaa) ja ihasteltiin taloja (tai minä ihastelin). Lapsetkin nauttivat, ja perheen pienin oli erityisen innoissaan lukuisista ankoista, sorsista ja joutsenista, jotka tulivat venettä hyvinkin lähelle (niitä varmaan ruokitaan veneistä aika usein). Oikein onnistunut päivä siis, ja nyt on Norfolkin top 1 -turistikohde koettu. :-D

bits and pieces of my home village

Oon ollut täällä tänään tasan neljä kuukautta, ellei lomia lasketa. Neljä kokonaista kuukautta! Mihin tää aika oikein menee... Kaikesta huolimatta vasta tällä viikolla tajusin, etten olekaan tuolla kylillä vielä kävellen käynyt kääntymässä. Eräänä aurinkoisena helleaamuna (joita on viime aikoina kyllä riittänyt!) vietyäni tytöt kouluun nappasin siis kameran kaulaan ja lähdin hieman kävelemään ja kuvailemaan.

Itse emme varsinaisesti asu tässä noin 3000 asukkaan kylässä vaan juuri sen ulkopuolella. Virallisesti ollaan kuitenkin osa tätä pikkupaikkaa. On muuten hassua, että meidän asuinalueella on todennäköisesti yhtä paljon asukkaita kuin itse kylässä.

Mitään ihmeellistä ei täältä meidän kylästä löydy. Kaksi kirkkoa (Norfolkissa on todella paljon vanhoja kivikirkkoja, ihan jokaisessa pikkupaikassa), jonkinlainen keilakerho ja samalla vapaa-ajanviettopaikka, lopettanut kyläkauppa, koulu... ja noh, paljon taloja. Kaikki ruokakaupat - joita on kolme ja jotka ovat todella pieniä - ovat ihme kyllä meidän puolella, eivät itse kylässä.

Kylän talot ovat hauska sekoitus niin vanhoja, kauniita ja hieman rapistuneita brittitaloja usein myös villiintyneine puutarhoineen kuin myös uusia (ja tylsiä!) tiilitaloja tarkoin aseteltuine kukkaistutuksineen ja pihalaattoineen. Oon ehdottomasti vanhojen talojen fani. Lisäpisteitä näille kauniille rakennuksille tuo myös vanha brittiläinen tapa nimetä talot! Muuttaisin ihan riemusta kiljuen sellaisiin söpöyksiin kuin Honeysuckle tai Hazelwood Cottage. Ihan sama miten paljon ikkunoista talvella vetää...