harryn jalanjäljillä: gloucester cathedral

Matkatessamme takaisin kotiin Walesin reissultamme vaihdoimme junaa Gloucesterissa, jossa meillä oli jopa kaksi tuntia vaihtoaikaa, lähdimme nimittäin hieman aikaisemmin mitä alunperin oli tarkoitus. Päätimme siis odotellessamme seikkailla hieman Gloucesterissa! Kaupunki itsessään ei hirveästi kiinnosta eikä se erityisen kaunis tai mielenkiintoinen paikka ollutkaan (eli ei oman päiväreissunsa arvoinen), mutta sieltä löytyy katedraali, jossa on kuvattu kohtauksia Harry Potter ja Salaisuuksien kammio -elokuvaan! Joten kun kerran kotimatkan varrella sattui olemaan, niin käytiin tietysti tsekkaamassa paikka...

Katedraalin cloisters-osuus (tälle ei taida olla hyvää suomennosta koska Suomessa ei sellaisia oikeastaan ole... Sellaiset ulkokäytävät, joissa kuitenkin on katto ja ikkunat) tosiaan huokui Potter-tunnelmaa! Katto oli aivan upea.

Katedraalilta suunnattiin Gloucesterin satama-alueelle, ja sieltä vielä hetkeksi köllöttelemään puistoon auringonpaisteeseen, ennen kuin oli aika nousta taas junaan ja jatkaa kotimatkaa. On siistiä tikata taas yksi raksi ruutuun niin Britannian kaupungeista kuin Pottereiden kuvauspaikoistakin.

edinburghin lumoa, osa 2

Lisää juttua Edinburghista! Sunnuntaina (22.2) tutustuin tosiaan Edinburghin linnaan, jonka lisäksi ehdin tehdä toki muutakin. Olin edellisenä päivänä bongannut The Elephant House -kahvilasta ilmoituksen ilmaisesta (tippeihin perustuvasta) Harry Potter -kierroksesta. Itse en tiennyt Edinburghin Potter-paikoista muuta kuin ne kaksi kahvilaa, joissa J. K. Rowling vietti aikaa kirjoittamassa, joten osallistuin kierrokselle uteliain mielin.

Kierros alkoi Greyfriars Bobbyn patsaan luota. Meillä oli pieniä vaikeuksia saada minimiryhmää (6 hlöä) kasaan, mutta viimeisillä minuuteilla saatiin onneksi täydennystä ja kierros voitiin toteuttaa. Pieni ryhmä oli oikeastaan todella mukava, oppaalla oli enemmän aikaa yksilökysymyksille matkan varrella. Joskus kierroksella kun on kuulemma ollut viisikymmentäkin henkeä!

Ensimmäinen stoppi oli Greyfriarsin hautausmaa, josta löytyy mm. "Voldemortin" eli Thomas Riddell -nimisen miehen sekä hänen poikansa (Tom Riddell Jr.) hauta. Ihan selkeä yhteys mun mielestä havaittavissa! Hautausmaan porttien takana kohosi George Heriot's School, 1600-luvulla perustettu yksityiskoulu, jonka uskotaan olleen inspiraatio Tylypahkalle. Koulun oppilaat kuuluvat neljään "tupaan" (jotka ovat Lauriston, Greyfriars, Raeburn ja Castle). Sattumaa...? Muitakin kohteita kierroksella oli, mm. kahvilat, joissa Rowling on tiettävästi kirjoittanut sekä "the one and only" Viistokuja eli Victoria Street.

Mulla oli kieltämättä omat epäilykseni kierroksesta, mutta se ylitti kyllä kaikki odotukset. Todella hauska ja mielenkiintoinen kävelyreissu, ja opas oli kyllä tippinsä ansainnut. Jos Potter-faneja on Edinburghiin suuntaamassa, niin suosittelen lämpimästi!

The Potter Trailin jälkeen haahuilin tieni takaisin Royal Milelle, jota pitkin kävelin aina Holyrood-puistolle. Koska ilma oli sateisen päivän jälkeen kirkastunut, ajattelin katsoa jotain auringonlaskun tapaista Calton Hilliltä. Siitä tuli kyllä ihan lempipaikkani koko kaupungissa! Sitten olikin päivä taas pulkassa ja oli aika suunnata illalliselle.

Kolmas ja viimeinen osa vielä tulossa, ja sitten voidaan siirtyä muihin reissuihin!

edinburghin lumoa, osa 1

No niin, voisi olla aika purkaa Skotlannin reissun sisältöä vähän tarkemmin tänne bloginkin puolelle. Ensisijainen syy reissuun lähtöön oli tosiaan helmikuun 25. päivälle saamani haastattelukutsu Glasgow'n yliopiston Dumfries-nimisessä paikassa sijaitsevan kampuksen luokanopettajakoulutukseen. Hain siis viiteen eri yliopistoon Skotlannissa, kolmeen opekoulutukseen ja kahteen psykologiaa lukemaan. Ja niin onnellisesti kävi, että kutsu yhteen haastatteluun kolahti! Hostäiti ehdottikin, että ottaisin haastattelureissulla muutaman päivän vapaaksi ja kävisin samalla vähän tutustumassa muuhunkin Skotlantiin. Ja niinpä vietin kolme kaunista päivää Edinburghissa, kaupungissa, jossa aina olen halunnut käydä. Vanhempani ovat aikoinaan asuneet vuoden Edinburghissa, liekö siksi kaupunki on aina minua kiehtonut.

Saavuin Edinburghiin haastattelua edeltävänä perjantai-iltana. Oli upeaa nousta portaat ylös Waverleyn rautatieasemalta ja nähdä kaupungin siluetti tähtikirkkaassa illassa. Hostäitini isä tuli minua vastaan, sillä majoituin reissun ajan hänen luonaan. Ensimmäinen varsinainen päivä Edinburghissa oli siis lauantai, jolloin hyppäsin bussiiin aamulla heti yhdeksän jälkeen ja lähdin tutkimaan kaupunkia. Aurinko paistoi täydeltä terältä ja ilmassa oli ihanan keväinen fiilis!

Olin varautunut viettämään minilomani aivan itsekseni, mutta kävipä niin hassusti, että sain perjantai-iltana viestin eräältä au pair -kaveriltani: hänkin oli parhaillaan Edinburghissa! Kierreltiin siis lauantaipäivä yhdessä, lisämiehityksenä kaverini paikallinen tuttu, jota hän alun perinkin oli tullut tapaamaan. Tyyppi näytti meille paikkoja ja kertoili mielenkiintoisia juttuja. Henkilökohtainen turistiopas siis. ;)

Koska sää oli upean aurinkoinen, päätettiin kiivetä Holyrood Parkissa sijaitsevien kukkuloiden Arthur's Seat -niminen mäennyppylä. Kaverin kaveria kuitenkin odotellessa kierreltiin ensin keskustaa: ihasteltiin maasta kovasti esiin puskevia krookuksia Princes Street Gardensissa, käytiin aamupalalla The Elephant House -kahvilassa, joka on yksi niitä paikkoja Edinburghissa, jossa J. K. Rowling kirjoitti Harry Potter -kirjojaan, käveltiin Royal Mile -katua ympäriinsä ja käytiin ihailemassa maisemia kaupungin linnalta (itse linnassa kävin myöhemmin, siitäkin postausta tulossa!) ja bongattiin Greyfrias Bobby -koiran patsaskin.

Matkalla Arthur's Seatille käytiin ensin Calton Hillillä, joka on myöskin on mäen päällä sijaitseva puisto - tosin paljon helposti kavuttavampi. Maisemat sekä kaupunkiin että merelle olivat aivan huikaisevat!

Calton Hilliltä suunnattiin tosiaan Arthur's Seatille päin. Siitä on kuitenkin tulossa vielä oma postauksensa, joten jätän sen nyt tässä vaiheessa vielä sikseen. Mäennyppylän kapuamisen ja palkintomuffinsien jälkeen laskeuduttiin alas Duddingstonin kylään, jossa käytiin paikallisessa (Skotlannin vanhimmassa!) pubissa yksillä (kokiksilla). Duddingstonista otettiin bussi takaisin keskustaan, ja kaverini kaveri kävelytti meidät Edinburghin uuden kaupungin (1700-1800-luvuilla rakennettu) puolelle Stockbridgeen, joka on kuulemma hänen lempialueitaan. Todella kaunista siellä olikin, upeita taloja ja suloisia pikkuputiikkeja.

Käveltiin asuinalueiden läpi isoon Inverleith-puistoon ja käytiin Roayl Botanic Gardensissa. Ihan hirveästi siellä ei tähän vuodenaikaan ollut nähtävää, varsinkaan kun kasvihuoneet olivat juuri menneet kiinni, olihan kello on viisi. Jalkoja särki ja pitkän päivän jälkeen väsytti, joten sanoin muulle porukalle puutarhareissun jälkeen heipat ja lähdin itse takaisin kämpille illalliselle. Paljon ehdittiin tehdä ja nähdä yhdeksässä tunnissa, täydellinen päivä Edinburghissa siis!

warner bros. studio tour: making of...

...Harry Potter, of course! Tässä postauksessa siis vähän informaatiota meidän viime viikonloppuisesta visiitistämme Warner Brothersin Leavesdenissä sijaitseville suurille elokuvahalleille, jonne pari vuotta sitten laitettiin esille Harry Potter -elokuvien lavasteita kymmenen vuoden edestä ja avattiin koko komeus massojen nähtäväksi.

Leavesdenin elokuvastudiot sijaitsevat Pohjois-Lontoossa, lähellä Watford-nimistä kaupunkia. Lontoon Eustonista pääsee Watford Junction -rautatieasemalle parissa kymmenessä minuutissa, ja aseman ulkopuolelta lähtee 10-20 minuutin välein busseja Potter-kierrokselle. Liput tulee ostaa etukäteen, ja hinnat ovat 31 puntaa per aikuinen. Itselläni oli sellainen mielikuva, että liput olisivat olleet paljon kalliimmat, joten kolmellakymmenellä punnalla saa todellakin vastinetta rahoilleen!

Kierrokselle piti jonottaa hetki, ja henkilökunta laski sisään kerrallaan aina tietyn määrän porukkaa. Kierros aloitettiin katsomalla muutama videopätkä elokuvastudioiden ja Pottereiden historiasta, jonka jälkeen valkokangas rullautui ylös, paljastaen Tylypahkan Suuren salin oven...

Vaikka ajat kierroksen alkamiseen olivat porrastetut, sai kierroksella viettää aikaa niin kauan kuin vain aukioloaikojen rajoissa vain voi. Ainoastaan Suuressa salissa haahuiluaika oli rajoitettua, sillä se haluttiin tyhjentää vierailijoista aina seuraavaa ryhmää varten. Sinne sai kuitenkaan halutessaan palata, kunhan uusi ryhmä oli ensin päässyt kunnolla sisälle. Salissa mukana oli myös mukana opas, joka höpötteli informaatiota, mutta sen jälkeen oltiinkin vapaat kiertelemään ja kaartelemaan mielemme mukaan ja tutkimaan sitä kaikkea, mitä kierroksen varrelle oli ripoteltu.

Ja sitä oli paljon. Isoja lavastekokonaisuuksia, joissa on kuvattu kohtauksia lähes sellaisenaan, kuten (Suuren salin lisäksi) Tylypahkan portit, Rohkelikon poikien makuuhuone sekä samaisen tuvan oleskeluhuone, taikajuomaluokka, Dumbledoren kanslia, Hagridin mökki sekä Kotikolon keittiö. Suuri sali ja Viistokuja taisivat kuitenkin olla ainoat lavasteet, jotka ovat niin täydellisesti varustellut, että kuvaukset voitaisiin niissä aloittaa vaikka heti.

Isojen lavastekokonaisuuksien esille oli erikseen laitettu pienempiä kokonaisuuksia ja suuria esineitä, kuten Iseeviot-peili, Lihavan leidin muotokuva, Taikaministeriön osia kuten tulisijoja, Magic is might -patsas sekä Pimennon työhuone, seinällinen muotokuvia, Dumbledoren kansliaan vievä kivihirviö... Suurien esineiden lisäksi oli totta kai pienempiä esineitä, muun muassa Lupinin "kokoontaittuva" matka-arkku ja Tarvehuoneen sisältöä. Sitten oli vielä niitä pieniä, tärkeitä esineitä, kuten Viisasten kivi tai ajankääntäjä. Paljon, paljon, paljon muutakin oli nähtävillä. Asuja, joita näyttelijät käyttivät, maskeerauksessa käytettyjä tavaroita; peruukkeja, Harryn arpia, tatuointeja ja niin edelleen.

Kaikkialla oli ihan superpaljon yksityiskohtia. Kuka esimerkiksi muistaa aktiivisesti kiinnittäneensä elokuvissa huomiota esimerkiksi verhoihin, taikasauvojen koristeluun (Seljasauvaa ei toki lasketa), kultaisen munan kaiverruksiin tai rohkelikkohuoneen muotokuviin? Tiesittekö, että kyseisen huoneen seinältä löytyy muotokuva nuoresta McGarmiwasta? Kaikki Tylypahkan (liikkumattomat) maalauksetkin joku on ihan oikeasti maalannut. (Tuotantotiimiläisiä käytettiin muuten usein malleina!)

Ensimmäisen elokuvahallin jälkeen kierros jatkui ulos, jossa oli nähtävillä muutamia "ulkoilmalavasteita". Poimittaislinjan bussi, Tylypahkan silta - jolle pääsi kävelemään! -, Likusteritien talot numerot kolme ja neljä sekä Harryn vanhempien talo taitavat olla oleellisimmat. Ulkona on myös kermakaljan myyntipisteet, joka ei nimestään huolimatta sisällä alkoholia, vaan soodaa ja vatkattua kermaa. Ei mikään maailman mieluisin makuelämys, yyh.

Ulkoa kierros jatkui taas sisälle, jossa esillä oli näyttely kaikenlaisista olioista, mitä elokuvissa on nähty. Maahisia, hirviöitä, lohikäärmeitä, jättikokoisia hämähäkkejä, lohikäärmeitä, Hiinokka-hevoskotka sun muuta.

Näiden jälkeen oli vuorossa yksi kierroksen kohokohdista: Viistokuja. Sieltä oli vaikea ihmispaljouden sekä vaihtuvien värivalojen vuoksi saada hyviä kuvia, mutta eivätpä ne kuvat muutenkaan sitä samaa tunnelmaa välittää. Viistokuja oli kierroksen ehdottomia lemppareitani (vaikka vaikea niitä on valita). Kaupat eivät olleet auki, mutta oli kiva ihailla kaikkia sisällä olevia yksityiskohtia.

Viistokujalta matka jatkui huoneeseen, jossa esiteltiin Tylypahkan ja muiden rakennusten pohjapiirroksia, maalauksia ja muuta tuotannon taidetta, jota paikkoja ja lavasteita luodessa käytettiin apuna sekä minikokoisia paperisia pienoismalleja. Kierros huipentui vielä pienoismallihuoneeseen, jossa oli esillä "oikea Tylypahka" eli se (varsin iso) pienoismalli, jota elokuvissa on Tylypahkana käytetty. Vau, sanon minä.

Pienoismallin jälkeen kierros olikin ohi, ja edessä aukesi valtavan kokoinen kauppa, josta saattoi ostaa vaikka minkälaista Potter-kamaa kotiin raahattavaksi. Oma suosikkini oli suuri karkkiosasto, jossa myytiin elokuvista tuttuja karkkeja, kuten Bertie Bottin jokamaun rakeita, suklaasammakoita, sokerisulkakyniä, toffeekärpäsiä, Hunajaherttuan suklaalevyjä ja niin edelleen. 

Kun näin jälkeen päin miettii, oli varsinainen alue, jolla kaikki sijaitsivat niin pieni, että kierroksen olisi kävelemällä kävellyt läpi vain viidessä minuutissa. Jotenkin siellä kuitenkin katosi maagisesti päivästä neljä ja puoli tuntia...

Onnittelut sinulle, joka jaksoit kahlata tämän - varmasti blogihistorian pahimman - kilometripostauksen loppuun saakka! Mulla olis juttua ja kuvia riittänyt vielä tuplasti, mutta ehkä on parempi lopettaa tähän. Paljon jäi julkaisematta, enkä itsekään kaikesta kuvia ottanut tai kaikkea varmaan edes muistakaan. Kaiken kaikkiaan kierros oli kuitenkin aivan älyttöman siisti. Oli upeaa päästä kurkkaamaan kulissien taakse Pottereiden ihmeelliseen maailmaan. Niin paljon yksityiskohtia ja työtä on laitettu niin pieniin asioihin, joita katsojat tuskin edes huomaavat. Tavallaan kierros tuo enemmän kunniaa myös kaikille niille ihmisille, jotka työskentelivät jossain muualla kuin kameran edessä, mutta joiden työpanos oli elokuvasarjalle todella tärkeä. Ensi kerralla katson varmasti Pottereita ihan toisin silmin!

Suosittelen lämpimästi kaikille Lontooseen matkaaville Potter-faneille. Uskomatonta!