2014

Hyvää uudenvuodenaattoa! Itse kauhistuin, kuin pari päivää sitten tajusin, miten pitkällä tämä vuosi oikein onkaan, miten lähellä loppuaan. Huomenna alkaa tammikuu ja vuosiluku on 2014 sijaan 2015. En oo henkisesti oikein valmistautunut uuteen vuoteen. Vuodelle 2015 on luvassa sellaisia asioita, jotka on tähän saakka voinut lykätä kauemmas ajatuksella sitten ensi vuonna. Pelottavinpana se, että mun oikeasti pitää jossain vaiheessa jättää tämä ihana au pair -kupla. Kun vuosi vaihtuu, musta tuntuu, että aika alkaa nakertaa viimeisiä au pair -kuukausia ihan hurjaa vauhtia.

Vuosi 2014 on ollut aivan ihana, ja hirveästi tapahtumia siihen onkin mahtunut. Luulin, etten tällaista pientä vuosikertausta ehtisi enää vuoden viimeisenä päivänä raapustamaan, mutta kerkesinpäs kuitenkin koota lyhyesti vuoden tapahtumat kasaan (kuvakollaaseille ei tosin ollut aikaa, buu).

TAMMIKUU

Tammikuussa satoi vihdoin lunta pimeän ja sateisen joulukuun jälkeen. Vuosi vaihtui ihanassa Ryttylässä Haaste-leirillä ja myohemmin kävin hakemassa vuoden alkuun energiaa vielä Lempäälän Uusi alku -tapahtumasta. Au pair -paikan etsiminen oli loppusuoralla, ja tammikuun alkupuolella sainkin tietää saaneeni pestin nykyisestä hostperheestäni. Olin innoissani ja jännitti. Koulu oli aikalailla loppusuoralla, ja alettiin valmistautua kuunteluihin ja lukulomaan.

HELMIKUU

Koulu loppui, tenttejä ja muutamia psykologian kertaustunteja lukuunottamatta. Oli äikän tekstitaito (joka oli tosi inhottava) ja yo-kuuntelut. Yritin opiskella ahkerasti kirjoituksia varten, en tosin muista kuinka paljon loppupäässä opiskelin - varmaan vähemmän mitä oli tarkoitus, niinhän se aina menee. Helmikuussa oli toki myös yksi lukion kohokohdista, penkkarit! Hiihtolomaviikolla lähdettiin äidin kanssa yhdeksi yöksi Helsinkiin sekä tädin ja serkun lisävoimin hurmaavaa Michael Bubléta kuuntelemaan.

MAALISKUU

Ylioppilaskirjoitukset, tarvitseeko muuta sanoa. (Näin jälkeenpäin ajatellen jollain sadistisella tavalla tavallaan ehkä vähän jopa tykkäsin istua siellä kirjoitussalissa...) Postista tuli HBL ruotsin kirjoituksia varten preppaamaan. Tein yhteishaun ja hoidin Englantiin lähtöön liittyviä asioita. Sain isiltä ja äidiltä aikaiseksi yo-lahjaksi uuden kameran! Maaliskuussa satoi myös lunta, buu. Vain viisi päivää psykologian kirjoitusten jälkeen oli aika pakata kamat kasaan ja aloittaa seikkailu Brittein saarilla.

HUHTIKUU

Aloin kotiutumaan Britteihin ja tutustumaan hostperheeseeni. Kevät oli Englannissa jo pitkällä, ja monina aurinkoisina päivinä oli vallan kesäistä. Käytiin Norfolkin pohjoisrannikolla höyryjuna-ajelulla. Pääsiäisenä lomailtiin Walesin keskiosissa, ja rakastuin walesialaiseen maisemaan. Tapasin alueemme ainoan toisen au pairin, jonka kanssa yhteydenpito tosin kuihtui eikä vietetty paljoakaan aikaa yhdessä. Perheen yksivuotias sanoi ensimmäistä kertaa mun nimen, vaikka vähän kauemmin kestikin, että siitä tuli osa sanavarastoa. Suomesta kantautui ikäviä uutisia, kun mummi sairastui.

TOUKOKUU

Toukokuussa oli jo melkein kesä. Söin ekaa kertaa perinteistä englantilaista aamiaista, käytiin keijumarkkinoilla, etsin mekkoa ylioppilasjuhliin ja tein ensimmäisen reissuni Cambridgeen. Sain tietää päässeeni läpi yliopiston ensimmäisestä hakuvaiheesta ja tuskailin mennäkö pääsykokeisiin vai ei. Ylioppilaskirjoitusten tulokset tulivat - olin niihin ihan tyytyväinen, vaikkakin ikuisesti katkera äidinkielen tiputetusta arvosanasta... Toukokuuhun mahtui myös suurta surua, kun rakas mummini nukkui (ainakin minulle) yllättäen pois. Kuun lopussa lensin Suomeen valkolakkiani juhlimaan.

KESÄKUU

Kesäkuu alkoi Suomessa ylioppilasjuhlaisessa humussa, Suomen kesästä nauttien. Söin ihania Suomi-ruokia ja yritin lukea pääsykokeisiin. Käytiin ystäväni kanssa ottamassa toistemme yo-kuvat. Näin mahdollisimman paljon kavereita. Lopulta oli yliopiston pääsykokeet Oulussa, jonka kirjallisen osion munasin sen verran pahasti lukemattomuuteni takia, etteivät ovet yliopistoon auenneet - onneksi. Kuun puolessa välissä lensin takaisin Englantiin, jossa odotti lämmin vastaanotto. Kesäkuun lopussa vietin viikonlopun (ekaa kertaa sitten joulukuun 2011) Lontoossa, jossa tapasin lomailemaan lennähtäneen serkkuni.

HEINÄKUU

Heinäkuun kohokohta oli ehdottomasti New Wine, jota varten lensin Suomeen kuun alussa. Viiden päivän leiri upeassa seurassa oli monella tapaa yksi vuoden parhaimmista jutuista. Brittikotiin palattuani juhlin iltapuvussa hostvanhempieni työpaikan kesäkemuissa Alice in Wonderland -teemalla. Junamatkalla lentokentältä kotiin tapasin Peterboroughun matkalla olevan suomalaisen au pairin, jonka kanssa vaihdettiin numeroita.

ELOKUU

Elokuusta parhaiten mieleen jäi loma Pohjois-Walesissa. Vierailtiin upeissa keskiaikaisissa linnoissa, näin maailman kauneimpia maisemia ja pääsin jopa seisomaan Walesin korkeimman vuoren huipulla! Kuun lopulla oli pitkä viikonloppu, joten ajeltiin Buckinghamshireen, josta tein päiväreissut Oxfordiin ja Lontooseen hostien tavatessa ystäväperheitään. Syysfiilikset iskivät, vaikka kesäilmat vielä Englannissa jatkuivat.

SYYSKUU

Syyskuu oli elämäni lämpimin syyskuu, kesä vain tuntui jatkuvan. Käytiin veneilemässä. Saatiin muuttospekulaatioille vihdoin varmistus, sekä paikan että ajan suhteen. Tapasin ihanan Essin, jonka kanssa löydettiin Suffolkin kätketty helmi, hurmaava pikkukaupunki nimeltä Bury St Edmunds. Kuun lopulla koitti kauan odotettu kahden viikon aurinkoloma Espanjassa. Lisäksi mulla tuli täyteen kuusi kuukautta au paireilua!

LOKAKUU

Palattiin lokakuun alussa Espanjasta. Kävin vihdoin Peterboroughssa tapaamassa sitä suomalaista junassa tapaamaani au pairia, ja harmiteltiin, ettei ehditty viettää kovin paljon aikaa yhdessä, hän kun palasi jo kuun lopulla Suomeen. Halloweenin aikaan pidettiin teemaläksiäiset lasten kavereille, jota varten valvottiin monena iltana kakkujen parissa ja itse 31. päivänä koverrettiin kurpitsoita.

MARRASKUU

Synttärikuukausi! Kuun alussa juhlistettiin hostisää ja vähän myöhemmin minua. Oli bonfire night ja viikonloppu Lontoossa hostäidin kanssa: se tiesi Harry Potter -studioita ja Oopperan kummitus -musikaalia. Aloin täyttämään hakupapereita brittiyliopistoihin, hitaasti mutta varmasti. Great Yarmouthissa oli häät, joten pääsin tutustumaan tuohon ei-niin-viehättävään kaupunkiin ja babysittasin illan. Kuun lopussa jätettiin Norfolk taakse ja muutettiin, jee! Laitettiin uutta taloa ja ihmeteltiin uutta paikkaa.

JOULUKUU

Kotiuduttiin uuteen kotiin ja joulunodotus pamahti päälle. Hankittiin joulukuusi kuun ensimmäisenä viikonloppuna (oudot brittitavat, osa 485). Tapasin muita au pair -tyttöjä alueelta. Käytiin hostäidin kanssa Michael Bublén keikalla Birminghamissa. Fiilistelin itsenäisyyspäivää omassa kuplassani joulutorttuja leipoen ja torttuhilloa keitellen. Oli viimeisen Hobitin ensi-ilta, joulua edeltävä lauantai Lontoossa ja yliopistohakemuksen vääntämistä, jonka sainkin lopulta hyvissä ajoin valmiiksi ennen joulua ja laitoin menemään. Vietin elämäni ensimmäistä brittijoulua ihanissa tunnelmissa. Tapaninpäivän jälkeen sairastuin rajuun vatsatautiin ja lähdin vielä Pohjois-Walesiin sairastamaan. Se loma menikin sängyn pohjalla maatessa.

Sellainen vuosi siis! Tapahtuma- ja matkustusrikas se ainakin on ollut. Oon nähnyt lukuisia paikkoja täällä Britanniassa, nähnyt upeita historiallisia kaupunkeja, käynyt kolme (vai neljä?) kertaa Lontoossa sekä kolme kertaa Walesissa ja nähnyt vastapainona myös niitä ei-niin-viehättäviä paikkoja. Pääsinpä vielä Espanjaankin! Suomessakin on tultu käytyä sen jälkeen kun sieltä lähdin. Au pairiksi lähteminen oli mun lyhyen elämäni rohkeimpia ja parhaimpia päätöksiä, niin kliseiseltä kuin se kuulostaakin.

Ensi vuodelle toivon lisää matkustelua; Irlantia, Pariisia tai Prahaa, yliopistopaikkaa edes jostain päin palloa, uusia kokemuksia, terveenä pysymistä ja uskallusta elää täysillä. Vuosi vaihtuu täällä ihan kotitunnelmissa, ollaan kaikki vähän kipeitä. On haikeaa päästää irti ihanasta vuodesta täynnä muistoja ja iloisia tapahtumia, mutta olen toiveikas sen suhteen, että vuosi 2015 tuo tullessaan lisää ihania tuulia. Ainakin jonkinlaisia muutoksia on pakostakin luvassa.

Happy New Year 2015!

Blwyddyn Newydd Dda!

♥♥♥

joy to the world

Enää kaksi yotä jouluun! Täällä Britanniassa joulua tosiaan juhlitaan vasta joulupäivänä, aatto on samanlainen päivä kuin kahdeskymmeneskolmaskin. On tosi kiva päästä näkemään, millainen brittijoulu oikein onkaan. Odotan erityisesti lasten innostuneisuuden näkemistä, sitä joulun riemua pienillä kasvoilla. Tuli muuten tosi hyvä mieli, kun hostäiti sanoi miten hän on iloinen, että vietän joulun heidän kanssaan. On niin ihanaa että täällä välitetään musta. :)

Lauantaina tein täsmäiskun Lontooseen viimeisille jouluostoksille. Lähdin matkaan aikaisin aamulla ja jo kahteentoista mennessä oli Oxford Streetin ja Covent Gardenin pahimmat ruuhkakeskukset kierretty läpi ja lahjat kasassa. Loppupäivän vaeltelinkin ympäri Lontoota. Kävin Museum of Londonissa ja bongasin sieltä taas yhden nallen Paddington-jahtiin (Benedict Cumberbachin suunnitteleman Sherlock-karhun). Kävin myös fiilistelemässä kaksilla eri joulumarkkinoilla ja kävelin pitkin Southbankia ja pysähtelin sen hauskoissa pop up -kaupoissa. Iltapäivän hämärtyessä otin vielä suunnaksi Hyde Parkin ja sen Winter Wonderland -tapahtuman. Ei olisi kannattanut, ruuhka oli jotain aivan sanoinkuvaamatonta. Jouduttiin ensin jonottamaan 10 minuuttia että edes päästiin sisälle puistoon, koska se oli niin täynnä. En siellä ihmismassojen keskellä sitten kovin kauan viihtynytkään, vaan etsin tieni takaisin Eustonin juna-asemalle, jossa istuin omaa junaa odottelemassa.

Lontoossa ollessani halusin samalla etsiä muutamia paikkoja, jotka ovat olleet "to see" -listalla. Covent Gardenista löysin etsimäni, Neal's Yard -nimisen aukion, joka on kuuluisa värikkäistä taloistaan. Näin joskus Pinterestissä kuvan, joten halusin nähdä itsekin. No, nyt on se raksi ruutuun tikattu, vaikkei mikään ihmeellinen kohde ollutkaan.

Sunnuntaina hostäidin sisko perheineen tuli käymään, ja käytiin sunnuntailounaalla paikallisessa pubissa. Eilen taas oli superhauska päivä, lähdettiin koko perhe Birminghamiin saksalaisille joulumarkkinoille, jotka olivat kaupungissa viimeistä päivää. Syötiin lounaaksi porohampurilaisia, katseltiin maisemia maailmanpyörästä ja käytiin jopa luistelemassa markkinoiden yhteydessä olevalla jääradalla. Luistelu oli aikamoisen hassu kokemus, jää lainehti - ei, vaan tulvi - vettä ja luistimet olivat tylsät ja epämukavimmat ikinä. Oli hauska katsella ihmisten menoa, moni siellä räpiköi ihan hädissään. Omilla suomalaisten perusluistelutaidoilla ja parilla "pirutetilla" sai helposti taitavan luistelijan maineen. :-D 

Tänään aion olla ihan vaan kotona, ja tämän postauksen jälkeen alan kuorruttamaan piparitalon osia. Muumitalo on suunnitteilla... Aloitin siis piparkakkutalo-urani vaatimattomasti, totta kai. Huomenna tehdään jotain kivaa ja sitten on itse joulu! Boxing day eli tapaninpäivä vietetään hostäidin siskon luona ja sieltä suunnataan pariksi päiväksi Pohjois-Walesiin. Vuorilla on kuulemma lunta, oi oi! 

Hyvää aatonaattoa sinne lumiseen Suomeen ♥

Ps. Tammikuussa nähdään, ostin viime viikolla lennot Suomi-lomalle 24.1 - 3.2!

luonnon rauhaan

Tästä aivan meidän takapihalta lähtee lenkki metsään. Täällä Englannissa ei ole metsiä läheskään yhtä paljon kuin Suomessa, eikä varsinkaan sellaisia koskemattomia metsiä, jonne voi vaan kävellä hengittämään. Ne ovat usein joko yksityisiä tai koko kansan "virkistysalueita", jotka on tuupattu täyteen leikkipuistopisteitä, kahviloita ja kioskeja sekä muita aktivitetteja, ja joissa kauniilla säällä on varmasti ruuhkaa. Näin suomalaisena tuntuu siis erityisen hyvältä, että näin läheltä lähtee polku koskemattomaan metsään, jossa saa olla yksin ajatustensa kanssa. Eräs kaunis aamu otin kameran mukaan ja nappasin koiralenkillä muutamat tunnelmakuvat. :)

on this cold december night

Joulunodotus on jo puolessa välissä, ja vielä on niin paljon tekemistä! Viime sunnuntaina tapasin muutamia au pair -tyttöjä taas kaupungilla, ja iltapäivällä käytiin perheen kanssa ostamassa joulukuusi. Täällä on tosiaan tapana hankkia kuusi jo joulukuun alussa, mikä oli aluksi varsin outo ajatus. Nyt kun kuusi koristeineen on kuitenkin pystyssä, joulusukat takan yllä roikkumassa ja olohuone muutenkin jouluistettu, näyttää siellä varsin kivalta.

Pari viikkoa sitten oltiin muuten tosiaan katsomassa Michael Bubléta Birminghamissa. Kyseessä oli sama "To Be Loved Tour" jota olin helmikuussa katsomassa Helsingissä, joten konsertin kaava oli jokseenkin sama. Myös lämppärinä toimi Helsingin keikalta tuttu a capella-yhtye Naturally 7. Keikka oli huippuhyvä, vaikkakin Helsingin keikka oli mielestäni vielä parempi. Siihen tosin saattoi vaikuttaa se, että meillä oli silloin ihan superhyvät paikat permannolla, nyt kun istuttiin takaoikealla yläkatsomossa. Michael oli kuitenkin aivan yhtä lumoava kuin Helsingissäkin. :)

Eilen käytiin hostisän kanssa katsomassa viimeinen Hobitti-elokuva. En oo vielä oikein osannut muodostaa mielipidettä, mutta kyllä se hyvä oli. Ensimmäinen leffa on silti trilogiasta lempparini, ja Sormusten herrat pesevät Hobitit ihan 6-1. Vietettiin muutenkin oikein kunnon Keski-Maa-viikkoa, katsottiin kaikki elokuvat ennen perjantain ensi-iltaa.

Ostin pienen kukkasen omalle sekä keittiön ikkunalaudalle piristämään :)

Yliopistohakemukseni on muuten edistynyt kovasti! Oon nyt melkein saanut päätettyä kaikki viisi hakukohdetta ja personal statementkin on melkein valmis. Suunnitelmissa on lähettää se ensi viikolla kunhan vaan saan suositukset entiseltä ryhmänohjaajaltani. Sitten voinkin vaan rentoutua ja unohtaa koko hakemuksen joulun ajaksi. Ja toivoa, että yliopistoilta vastattaisiin pian (mieluusti myöntävästi).

Tänään olisin halunnut lähteä tutkimaan Nottinghamia ja huomenna pitäisi jaksaa Lontooseen salaisille jouluostoksille, mutta enköhän tietysti saanut jonkun pöpön ja täällä sitä ollaan peiton alla kissa kainalossa. Toivottavasti huomenna on parempi olo, haluaisin nimittäin todella sinne Lontooseen.

Tämä oli vähän tällainen "kipeänä ei ajatus kulje, kootaan kaikki sekalaiset tapahtumat yhteen" -postaus, ehkä ensi kerralla jotain vähän loogisempaa. Jatkan iltaa Hobitin ekstramateriaalimaratonilla, hyvää kolmatta adventtiviikonloppua!

thomas land

Viime lauantaille oltiin buukattu jännittää koko perheen ohjelmaa. Tässä aivan parinymmenen minuutin automatkan päässä sijaitsee Drayton Manor Theme Park -niminen huvipuisto, jossa sijaitsee myös maailman ainoa Thomas Land eli siis Tuomas Veturi -teemapuisto. Drayton Manorista löytyy junamaailman ohella myös hurjia huvipuistolaitteita, eläintarha ja hotelli, mutta meidän suuntana oli nimenomaan Thomas land. Yhdellä lipulla tosin pääsi kaikkialle Drayton Manorin osiin.

Vaikka meillä tytöt rakastavat kaikkea pinkkiä ja prinsessamaista (sekä Frozenia, ofc!), on Thomas the Tank Engine ollut myös kovassa huudossa. Tavattiin paikan päällä eräs ystäväperhe, joiden kaksi poikaa olivat totta kai vähintään yhtä innoissaan. Voi niitä lasten riemunkiljahduksia!

Thomas land oli hienosti suunniteltu, sieltä löytyi yhtä sun toista tehtävää ja jännittävää nähtävää lapsille. Oli juna-ajelua, pienemmille lapsille sopivia huvipuistolaitteita, eläintarha... Huvipuisto oli myös koristeltu erityisesti joulua varten, katot olivat lumisia ja kaikkialla oli kransseja ja muita koristeita. Päästiinpä tapaamaan joulupukkiakin!

Oli todella hauska päivä, vaikka samaan aikaan myös superväsyttävä. On se vaan kätevää, että tällainen lapsenmielinen saa tällaisissa paikoissa hyvän tekosyyn ryntäillä paikasta toiseen lasten perässä itsekin ihan innoissaan. :-D