pääsiäisloma, osa 2: maisemia

Lauantaina ja sunnuntaina ei tapahtunut mitään superjännittävää, joten ajattelin sen sijaan laittaa hieman maisemakuvia reissulta! Suurin osa on napattu auton (likaisen) ikkunan läpi, mutta yllättävän hyviä otoksia sain silti!

Lauantaina tavattiin sukua Oswestryssa, leikittiin puistossa ja käytiin syomässä hyvää ruokaa, iltapäivällä tavattiin vähän lisää sukulaisia. Matkalla takaisin loma-asunnollemme host hostäiti oli niin ihana, että ajeli kiertotietä kukkuloita pitkin ja pysähtyikin muutamaan otteeseen, että sain otettua kuvia. :)

Sunnuntaina olikin sitten ristiäispäivä, enkä tainnut juuri kameraa käyttää. Maanantaina puolestaan oli yksi reissun tapahtuma- (ja kuva)rikkaimpia päiviä, kun tehtiin reissu Walesin länsirannikolle. Ajomatkalla vastaan tuli vain toinen toistaan upeampia maisemia! (Maanantaipäivästä on tulossa vielä ihan oma postauksensa.)

Wales on ehdottomasti noussut päänsisäisellä Britannia-listallani yhdeksi kauneimmista paikoista! Tosin hostäiti sanoi, että mun pitää nähdä Skotlanti ensin, ennen kuin päätän mitään lemppariosia Briteistä... :-D

kuukausipäivä

Lauantaina oli huhtikuun 26. päivä, mikä tarkoittaa sitä, että olen nyt virallisesti ollut täällä kuukauden! Toisaalta se tuntuu kovin lyhyeltä ajalta, toisaalta tuntuu siltä, että olisin asustellut täällä jo ikuisuuden. Hyvällä tavalla. :)

Paljon on ehtinyt kuukaudessa tapahtua - niin iloisia kuin surullisiakin juttuja. Tyttöjen kanssa tullaan loistavasti toimeen, vaikka totta kai kiukkupäiviäkin mahtuu mukaan, eikä ihan vähän. Yksi mieleenpainuvimmista hetkistä ollut se, kun Walesin lomalla perheen yksivuotias - joka ei vielä hirveästi puhu, mutta oppii koko ajan hurjasti ja yrittää jo yhdistellä sanoja lauseiksi! - sanoi ensimmäistä kertaa mun nimen! "Thank you, Pinja."

Mun hostvanhemmat on myös ihan supertyyppejä, tullaan niin hyvin toimeen. En olisi ikinä uskonut, että esimerkiksi hostisä olisi niin hauska ja helposti lähestyttävä, ja että oltaisiin molemmat Tolkien-faneja. Tai että hostäiti tuntuisi niin paljon ystävältä.

Oon myös tehnyt erään päätöksen. Itse asiassa päätin sen jo jonkin aikaa sitten, mutta nyt siitä tavallaan on tullut virallista; keskusteltiin nimittäin asiasta eilen hostäidin kanssa. Aion jäädä tänne niin pitkäksi aikaa, kun mut vain huolitaan. Toisin sanoen siis vähintään vuoden vaihteeseen, todennäköisesti vielä ensi vuoden puolelle joksikin aikaa. Oli hirmuisen ihana kuulla, että musta tykätään niin paljon, että saan jäädä niin pitkäksi aikaa kuin haluan.

Alkuperäinen suunnitelmanihan oli, että jos yliopistopaikka syksyksi napsahtaa, niin elokuussa Oulu kutsuu. Ja vaikka paikka olisi jäänyt saamatta, oli fiilikset välivuodesta vähän epävarmat, kun en tiennyt, kuinka pitkään elokuun jälkeen saisin jäädä. Siitä ei oltu aikaisemmin keskusteltu - ja miksi olisikaan, kun aioin alun perin jäädä vain elokuun loppuun saakka. Helpottaa tietää, että mulle on paikka täällä, kävi hauissa miten kävi. Ja täällä aion pysyäkin, vaikka paikan saisinkin. (Mikä tuntuu hyvin epätodennäköiseltä, koska en jaksa enää tosissani yrittää...)

Tuntuu hyvältä tietää, mitä olen tekemässä syksyllä. Tuntuu hyvältä tietää, että saan jäädä tänne. Tuntuu hyvältä pitää välivuosi. Ainoa, mikä vähän pelottaa, on se, että mitä jos en enää halua tulla takaisin Suomeen. En nyt, enkä vuoden päästä.

Olen niin täynnä kiitollisuutta.

pääsiäisloma, osa 1: easter egg hunt

Nyt niitä reissupostauksia sitten tulemaan! Vietimme siis pääsiäisen aikoihin viikon Walesissa (to - ke). Pääasiallinen syy reissulle oli pääsiäissunnuntaina pidettävät kummipojan ristiäiset, ja kun Walesiin asti kerran niiden takia lähdettiin, niin pidettiin tietysti samalla kunnon loma. :)

Ensimmäinen lomapäivä, torstai, kului oikeastaan puhtaasti matkustaessa. Neljä tuntia tien päällä, minkä lisäksi pysähdyttiin muutamaan otteeseen syömään ja leikkimään. Itse ajomatka kesti noin neljä tuntia, ja määränpäänä oli lomamökki lähellä Oswestrya. Paikka oli aivan Englannin ja Walesin rajoilla, kuitenkin Walesin puolella. Oli hauska ajella rajoja puolelta toiselle, alueen vaihtumisen huomasi heti tie- ja liikennemerkeistä, jotka muuttuivat Walesin puolella heti kaksikielisiksi.

Walesia lähestyessämme maisemakin alkoi muuttua yhä kukkulaisemmaksi. Maisemat ovat Walesissa niin kauniit, etten voi kuin hehkuttaa. Tiesin kyllä, että mäkiä, kumpuja ja kukkuloita riittää, mutten ikinä tiennyt, että ne ovat niin kauniita. Oi.

Meidän loma-asuntomme oli todella suloinen - lisäsiipi vanhassa maalaistalossa. Pihalla oli suurehko lampi, jossa asusteli sorsaemo kolmen poikasensa kanssa, ja pihapiirissä oli kanoja. Maisemat eivät olleet kaikkein parhaimmat (siis verrattuna niihin upeisiin mäkiin jota muualla tuli nähtyä), mutta ihan kivat kuitenkin.

Asetuttuamme taloksi ja nukuttuamme yön yli oli ensimmäisen varsinaisen "seikkailu"päivän aika. Lähdettiin tapaamaan hostien ystäväperhettä lapsille tarkoitetun pääsiäismunajahdin merkeissä. Kivaa siellä kyllä riitti vähän vanhemmillekin, etenkin kun jahti järjestettiin varsin upeassa paikassa, Erddig -nimisen 1700-luvulta peräisin olevan maalaistalon (kartanon) tiluksilla.

Itse rakennus oli aikas kiva, ja sisällä olisi ollut vielä enemmänkin nähtävää, mutta ostimme liput vain tiluksille, jotka eivät nekään ihan vaatimattomat olleet - 500 hehtaaria puistoaluetta ja puutarhaa. Annetaan kuvien puhua puolestaan:

Lasten tehtävänä oli etsiä värikkäitä hattuja ja merkata niiden paikkoja ja värejä karttaan, sekä hankkia leimoja. Saatiin myös hienot tee-se-itse-seikkailijahatut. Reitin lopussa sai tietysti lunastaa pääsiäismunan täydennettyä karttaa vastaan. 

Sää oli ihana; lämmin ja aurinkoinen. Pidettiin piknik kartanon puutarhassa, ja itse vaeltelin siellä täällä räpsimässä kuvia. Nätti paikka tuo Erddig todellakin, en tiedä saako kuvista millaisen kokonaiskuvan.

Paluumatkalla jouduttiin koukkaamaan pidempää reittiä, kun jokin tie oli edessä päin suljettu. Ei kyllä haitannut yhtään, sen verran henkeäsalpaavan kaupunkin läpi nimittäin ajettiin. Kyseessä oli tuossa alimmassa kuvassa kukkulalta katsottuna näkyvä Llangollen (kuulostaa ihan joltain Tolkienin haltiapaikalta), kaunis laaksokaupunki noiden upeiden mäkien katveessa. En voi hehkuttaa tarpeeksi. 

Ihan kiva varmaan herätä joka aamu, katsoa ulos ikkunasta ja nähdä upeat mäet kohoamassa joka puolella kaupungin ympärillä. Muutenkin kaupungin katukuva vaikutti hyvin sympaattiselta. Joo, ei mulla muuta kuin että milloin voin muuttaa? Ei kukaan lähtis mulle kämppikseksi?

wales: hills and sheep

Hei taas ja pahoittelut pienestä blogitauosta! Tarkoituksena oli vielä kehitellä jonkinlainen höpöttelypostaus ennen pääsiäislomaa, mutta niin se sitten jäi pakkaus- ja muiden tohinoiden alle. Pääsiäinen tosiaan kului hostperheen kanssa Walesissa lomaillessa, 95 % ajasta ilman internet-yhteyttä, joten en päässyt postailemaan tai oikeastaan tekemään mitään muutakaan. Viikko ilman mobiililaitteita teki kyllä taas vaihteeksi ihan hyvää. Lisäksi se vähensi hetkellisesti jokapäiväisiä suomenkielisiä kontakteja: intensiivisempää englannin käyttöä siis!

Täällä sitä kuitenkin taas ollaan. Ja voi, miten rakastuinkaan Walesiin. Sen kauniisiin mäkiin ja kukkuloihin. Ihanaan, ihanaan maaseutuun. Nyt myös vihdoin tajuan sataprosenttisesti brittejä, joiden mielestä Norfolk on todella tasainen osa Britanniaa. Kyllähän se on, etenkin Walesin jälkeen... Nyyh. Karu paluu arkeen. Mun sydämestä taisi ikiajoiksi jäädä pieni palanen Walesin nummille. ♥

Tekemistä lomalla kyllä riitti. Tavattiin hostperheen sukua ja ystäviä, käytiin pääsiäismunajahdissa varsin kauniissa paikassa, tehtiin päiväreissu rannikolle, ajeltiin mielettöman kauniita maisemareittejä pitkin, otettiin osaa ristiäisiin ja syötiin paljon suklaata kuten pääsiäisenä nyt kuuluu. Kuviakin tuli otettia noin kuusisataa. Reissupostauksia siis tulossa varsin pian, joten stay tuned! :)

Mites teidän pääsiäisenne ovat sujuneet?

ja silmissä välkkyi kaupungin valot

Hassua, vain kaksi viikkoa sitten saavuin tänne koko elämä kahteen matkalaukkuun pakattuna. Niin paljon on ehtinyt tapahtua sen jälkeen, että siitä tuntuu olevan vähintäänkin kaksi kuukautta! Maaliskuu on ehtinyt vaihtua huhtikuuksi ja arki tullut varsin tutuksi. Siitä, mitä mun normaaliin arkipäivään suunnilleen kuuluu, ajattelin tehdä ihan oman postauksensa: nyt höpöttelen vain kuulumisia. :)

Englannin käyttäminen on tullut tutuksi ja se on muuttunut aivan luonnolliseksi osaksi arkipäivää. Mitään suurta muutosta kielitaidossa en kuitenkaan vielä ole huomannut, päinvastoin - tiedostan kenties jopa yhä enemmän tekeväni päivittäisessä kielenkäytössä monia virheitä. Kynnys englannin käyttämiseen on kuitenkin nykyään aivan olematon. Virheet totta kai aiheuttavat itsessäni ärsytystä, mutta ei sitä muuten opi kuin puhumalla, joten yritän käyttää kieltä päivän aikana mahdollisimman paljon, puhua, kysellä ja kertoa asioista monipuolisesti.

Kevät on täällä jo todella pitkällä, ja on mielestäni täysin verrattavissa Suomen touko-kesäkuuhun. Useimmissa puissa on jo lehdet, nurmikentät ovat täynnä päivänkakkaroita ja voikukkia, narsissit ovat jo kukkineet ja ilma on kauniin aurinkoinen. Täällä ei ole kahden viikon aikana satanut kuin kerran, mahdollisia vähäisiä yösateita lukuunottamatta. Rakastan kevättä, ja erityisesti rakastan kaikkia täältäkin runsain mitoin löytyviä kukkivia puita! ♥

Viime keskiviikkona - eli viikko takaperin - tapasin muuten toisen (ja kenties lisäkseni ainoan) tällä alueella työskentelevan (saksalaisen, btw) au pairin. Vaikutti ihan mukavalta tyypiltä, ja nähdään varmaan enemmänkin. Itse asiassa oltaisiin jo nähty uudestaan, ellen olisi saanut flunssaa ja joutunut kieltäytymään kaikenlaisista urheiluaktiviteeteista. Kierreltiin vähän tällä varsin pienellä asuinalueellamme, ja kiitos kierroksen, tunnen seudun nyt suht hyvin. Ei siihen kyllä paljon tarvittukaan, tämä kun on niin pieni paikka. Osaan nyt kuitenkin kävellä lähikauppaan eksymättä. :-D

Mitäs muuta... Hostäiti hankki mulle jäsenyyden kuntosalille, ja sitä aion mennä testaamaan kunhan olen kunnolla parantunut flunssasta ja saanut yskän loppumaan. Televisiosta löytyy satoja kanavia ja lisäksi kattava valikoima elokuvia (myös ihan uusimpia!), joten leffavuokraamoa ei tarvitse lähteä etsimään kovinkaan kaukaa. Kotoa saapui piristävä paketti, joka sisälsi suklaata sekä kaksi uusinta Aku Ankkaa, kiitos vain vielä kerran siitä. Suklaat on jo syöty. Olen tottunut kokolattiamattoihin ja erillisiin hanoihin kuumalle ja kylmälle vedelle.

Hyvin mulla siis täällä menee, olen iloinen ja viihdyn. Koto-Suomesta tosin saapui tällä viikolla melko ikäviä uutisia, jotka ovat viime päivinä surettaneet ja saaneet jonkin verran haluamaan takaisin... Rakkaimmat terveiseni siis sinne. ♥

Nyt kutsuvat höyhensaaret, jotta jaksan taas huomenna herätä pirteänä kello 6.40! Yritän kirjoitella kuulumisia taas pian. :)