ja silmissä välkkyi kaupungin valot

Hassua, vain kaksi viikkoa sitten saavuin tänne koko elämä kahteen matkalaukkuun pakattuna. Niin paljon on ehtinyt tapahtua sen jälkeen, että siitä tuntuu olevan vähintäänkin kaksi kuukautta! Maaliskuu on ehtinyt vaihtua huhtikuuksi ja arki tullut varsin tutuksi. Siitä, mitä mun normaaliin arkipäivään suunnilleen kuuluu, ajattelin tehdä ihan oman postauksensa: nyt höpöttelen vain kuulumisia. :)

Englannin käyttäminen on tullut tutuksi ja se on muuttunut aivan luonnolliseksi osaksi arkipäivää. Mitään suurta muutosta kielitaidossa en kuitenkaan vielä ole huomannut, päinvastoin - tiedostan kenties jopa yhä enemmän tekeväni päivittäisessä kielenkäytössä monia virheitä. Kynnys englannin käyttämiseen on kuitenkin nykyään aivan olematon. Virheet totta kai aiheuttavat itsessäni ärsytystä, mutta ei sitä muuten opi kuin puhumalla, joten yritän käyttää kieltä päivän aikana mahdollisimman paljon, puhua, kysellä ja kertoa asioista monipuolisesti.

Kevät on täällä jo todella pitkällä, ja on mielestäni täysin verrattavissa Suomen touko-kesäkuuhun. Useimmissa puissa on jo lehdet, nurmikentät ovat täynnä päivänkakkaroita ja voikukkia, narsissit ovat jo kukkineet ja ilma on kauniin aurinkoinen. Täällä ei ole kahden viikon aikana satanut kuin kerran, mahdollisia vähäisiä yösateita lukuunottamatta. Rakastan kevättä, ja erityisesti rakastan kaikkia täältäkin runsain mitoin löytyviä kukkivia puita! ♥

Viime keskiviikkona - eli viikko takaperin - tapasin muuten toisen (ja kenties lisäkseni ainoan) tällä alueella työskentelevan (saksalaisen, btw) au pairin. Vaikutti ihan mukavalta tyypiltä, ja nähdään varmaan enemmänkin. Itse asiassa oltaisiin jo nähty uudestaan, ellen olisi saanut flunssaa ja joutunut kieltäytymään kaikenlaisista urheiluaktiviteeteista. Kierreltiin vähän tällä varsin pienellä asuinalueellamme, ja kiitos kierroksen, tunnen seudun nyt suht hyvin. Ei siihen kyllä paljon tarvittukaan, tämä kun on niin pieni paikka. Osaan nyt kuitenkin kävellä lähikauppaan eksymättä. :-D

Mitäs muuta... Hostäiti hankki mulle jäsenyyden kuntosalille, ja sitä aion mennä testaamaan kunhan olen kunnolla parantunut flunssasta ja saanut yskän loppumaan. Televisiosta löytyy satoja kanavia ja lisäksi kattava valikoima elokuvia (myös ihan uusimpia!), joten leffavuokraamoa ei tarvitse lähteä etsimään kovinkaan kaukaa. Kotoa saapui piristävä paketti, joka sisälsi suklaata sekä kaksi uusinta Aku Ankkaa, kiitos vain vielä kerran siitä. Suklaat on jo syöty. Olen tottunut kokolattiamattoihin ja erillisiin hanoihin kuumalle ja kylmälle vedelle.

Hyvin mulla siis täällä menee, olen iloinen ja viihdyn. Koto-Suomesta tosin saapui tällä viikolla melko ikäviä uutisia, jotka ovat viime päivinä surettaneet ja saaneet jonkin verran haluamaan takaisin... Rakkaimmat terveiseni siis sinne. ♥

Nyt kutsuvat höyhensaaret, jotta jaksan taas huomenna herätä pirteänä kello 6.40! Yritän kirjoitella kuulumisia taas pian. :)