kunnes maailma herää

Oho, huomenna on jo syykuu! Elokuu on suorastaan vilahtanut silmissä, ja kuten hostäitikin totesi, tässä vaiheessa vuotta alkaa vauhti kiihtyä ja ennen kuin huomaakaan, on jo joulu. Vajaan kuukauden päästä tulee myös täyteen puoli vuotta näissä au pair -hommissa... En voi uskoa, että lähdöstä on jo niin kauan!! Hullua.

Mulla on takana oikein mukava viikonloppu. Hostäiti vietti viikonloppua siskonsa kanssa, joten oltiin hostisän kanssa kahdessaan vastuussa huushollin pystyssä pysymisestä. Käytiin lauantaina tyttöjen kanssa (taas) yhdessä linnassa, tällä kertaa tosin ihan tässä lähellä (postausta tulossa myöhemmin!) ja tänään ajeltiin yhteen Englannin monista National Trust -kohteista, Anglesey Abbeyyn josta löytyi vanha luostari, kauniita metsäpolkuja ja paljon tekemistä lapsille.

Viime aikoina oon miettinyt tulevaisuutta au pair -vuoden jälkeen, kaikkea psykologian opintojen ja oman kahvilan perustamisen väliltä aina sinne luokanopettajan opintoihin palaten. Opiskelumaasta nyt puhumattakaan... Oon niin monta vuotta tuntenut olevani sataprosenttisen varma siitä, mitä haluan tehdä, mutta nyt en enää olekaan, ja se vähän pelottaa. Onneksi tässä on vielä moooonta kuukautta aikaa etsiä, ihmetellä ja kysellä, ennen kuin tarvitsee mitään lopullisia päätöksia alkaa tekemään. Ja aina saan luottaa siihen, että mun elämällä on suunta. :)

Menneellä viikolla oon myös skypetellyt pitkästä aikaa, leiponut suuren suosion saaneita korvapuusteja, luonnostellut paljon postauksia kun kerrankin on runsaasti (kuva)materiaalia ja ideoita sekä käynyt kaupungilla syysshoppailemassa. Musta on ihana aina syksyisin ostaa uusia vaatteita: pehmoisia neuleita ja neuletakkeja ja kaikkia muita vaatteita, joita ei kesällä niinkään tule käytettyä. Löysin mm. kivan kotimekon Primarkista vain kolmella punnalla! Juuri sellaisen kivasti leikatun trikoohuitulan, jonka voi pukea sukkahousujen tai legginssien kanssa ja jolla hengata kotona.

En olekaan ehtinyt hehkuttaa syksyä täällä blogin puolella läheskään tarpeeksi. Mun lempivuodenaika (tai yksi niistä, on niin vaikea päättää...) on taas täällä! Britanniassa on tosin vielä kesäloma, ja ilmatkin on vielä olleet aika kesäiset. Syksyn lähestymisen huomaa oikeastaan vain huomattavasti aikaisemmin pimenevistä illoista ja sadepäivistä. Kirpeitä syysaamuja ja edes jonkinlaista ruskaa odottellessa. :>

Nyt on kuitenkin aika sulkea kone ja painaa pää tyynyyn, että jaksan edes avata silmät huomenna kello 6.40. Iloista alkavaa syyskuuta!

kerran iltahämärässä

Tällaiset näkymät meillä oli Walesin lomalla: alas vuorenrinteeltä Caernarfoniin ja meren yli Angelseyn saarelle. Kaukaisuudessa häämöttää Holyhead Mountain, Angelseyn korkein kohta. Tälläisistä auringonlaskuista kun sais nauttia useamminkin...

harry potterin jalanjäljillä oxfordissa

Britanniassa vietettiin taas vaihteeksi pitkää viikonloppua maanantaisen bank holidayn vuoksi (miten musta tuntuu, että näitä vapaapäiviä on ollut viime aikoina hirveesti?). Me vietettiin viikonloppua tunkemalla auto niin täyteen kuin vaan pystyttiin ja ajamalla Lontoon lähelle Buckinghamshireen, jossa hostperhe ennen asui. Hostit tapasivatkin koko viikonlopun ystäviä, joten kehitin itselleni omia seikkailuja.

Lauantaina vierailin Oxfordissa, joka on yksi mun brittiaikojen must see -listalla olevista paikoista. Missiona oli kaupunkiin tutustumisen lisäksi erityisesti käydä katsomassa niitä paikkoja, joissa on kuvattu Harry Potter -elokuvia! Niistä kuuluisin on varmasti Christ Church College, joka oli myös mun reissun ensimmäinen etappi.

Christ Church Collegessa on tosiaan kuvattu monia kohtauksia Potter-leffoihin. Kolmessa alimmassa kuvassa näkyvä The Great Hall oli suurena inspiraationa Tylypahkan Suurelle salille - ja itse asiassa enemmänkin, sillä siitä rakennettiin kopio elokuvastudioille! (Aika mieletöntä, että yliopiston opiskelijat saavat syödä tuolla joka päivä...) Myös ruokailusaliin johtavat portaat ovat totta kai kuuluisat. Lisäksi collegessa on kuvattu myös muita kohtauksia. Varsin pottermainen tunnelma collegessa ja sen käytävillä kyllä oli.

Christ Church oli todella upea sekä sisältä että ulkoa. Olisin mieluusti nähnyt paikkaa sisältä vähän enemmänkin, mutta eihän koko rakennusta voi turisteille auki pitää, kun siellä kuitenkin asuu ja opiskelee porukkaa... Aika täynnä tupa tosiaan oli, Suureen saliin ja siihen johtaville portaille piti ihan jonottaa.

Myös Lewis Carroll opiskeli ja myöhemmin asui ja opetti Christ Church Collegessa, ja kirjoitti siellä kirjat Alice's Adventures in Wonderland sekä Through the Looking-Glass.

Christ Church Collegessa ja sen yhteydessä olevassa katedraalissa kiertelyyn (lue: jonottamiseen) meni aika hyvä tovi, ja collegen jälkeen suuntasin kiertelemään pääostoskatujen suuntaan. Ensin piti kuitenkin totta kai käydä tsekkaamassa Alice's shop, Liisa ihmemaassa -teemainen kauppa aivan collegen vieressä.

Oxfordista löytyy paljon ihania kauppoja ja pikkuputiikkeja (sekä kahviloita!), niissä tulikin jonkin verran kierreltyä. Jossain vaiheessa kolmen ja neljän välillä alkoi kaatosade, eikä mulla tietenkään ollut sateenvarjoa mukana, joten pakoilin sitä sitten mm. Cath Kidstonin ihanassa liikkeessä sekä vanhassa, katetussa kauppahallissa.

Kun sade oli ohi, tarkoituksena oli etsiä Bodleian Library, yliopiston pääkirjasto, jossa on - yllätys, yllätys - kuvattu Harry Potter -elokuvia. Kirjaston vanhinta lukusalia käytettiin kahdessa ensimmäisessä elokuvassa Tylypahkan kirjastona sekä vanhaa Divinity School -rakennusta sairaalasiipenä. Lipunmyynti oli kuitenkin jo sille päivälle suljettu, joten en lopulta päässyt kirjastoa näkemään. Musta kuitenkin tuntuu että Oxfordiin tulen vielä tämä brittivuoteni aikana palaamaan, joten ensi kerralla sitten..!

Kirjastolta lähdin vaeltelemaan ilman tarkkaa suuntaa, kunnes satuin mielenkiintoiselta vaikuttavan collegen kohdalle. Hetken päästä tajusin (Potter-kuvien avustuksella), että kyseessä on New College, joka on toiminut taas yhtenä kuvauspaikkana Pottereissa. New Collegessa kuvattiin mm. kohtaus, jossa Villisilmä Vauhkomieli muuttaa Malfoyn hilleriksi. Rakastuin muuten noihin kauniisiin, katettuihin ulkokäytäviin - voisin kävellä niitä vaikka joka päivä...

New Collegen tiluksilla pyörimisen jälkeen olikin jo aika lähteä takaisin rautatieaseman suuntaan. Tykkäsin Oxfordista ihan hurjasti! Cambridge on ehkä kaupunkina kauniimpi, mutta Oxford on isompi, ja tuntui historiallisemmalta. En silti osaisi valita toista yli toisen, molemmat ovat hienoja paikkoja.

beaumaris castle in forty minutes

Seuraava linnavierailu olikin jo samaisen viikonlopun sunnuntaina! Hostäiti halusi päästä asioille johonkin kivaan kaupunkiin, joten hyppäsin mukaan ja otettiin suunnaksi Beaumaris, kaupunki Pohjois-Walesissa Angelseyn saarella. Ensin ajattelin itsekin vähän kierrellä keskustassa, mutta kun sain tietää, että Beaumariksessakin on keskiaikainen linna, niin se oli sitten menoa se...

Tästä kuvasta huomaa aika hyvin, miten paljon matalampi Beaumaris on esim. Caernarfoniin verrattuna...

Ulkoapäin Beaumarisin linna ei ole yhtä vaikuttava kuin Caernarfonin vastaava, mutta linna sisältä ja sisäpihalta (josta ainakin osa on varmaan ennen ollut sisätilaa) löytyy paljon mielenkiintoista tutkittavaa - pitkähköjä käytäviä, pieniä huoneita, kierreportaita, kappeli... Linnan sisäalue oli kiehtovampi ja monimutkaisempi kuin Caernarfonin, mikä voi tosin johtua ihan vaan siitä, että linnan eri osat, esimerkiksi huoneiden seinät ovat säilyneet paremmin.

Beaumarisin linnan on sanottu olevan Britannian linnoista teknisesti täydellisin, ja tässä kuvassa voikin nähdä, miten symmetrinen linna muureineen on.

Beaumarisin linna on myöskin sen samaisen Edward I:n rakennuttama, tosin linnaa ei koskaan saatu valmiiksi. Aivan 1200-luvun lopulla aloitettu rakentaminen keskeytyi lopulta varojen puutteeseen.

Aikaa meillä oli Beaumarisissa vain 50 minuuttia, josta sitten 40 jäi mulla linnan tutkimiseen. Aika tuntui etukäteen hirmu lyhyeltä, mutta hyvin sain sen kuitenkin riittämään! Ehdin nähdä aika lailla kaiken mahdollisen, muurilla olisin mieluusti kävellyt vähän enemmänkin, mutta other than that tuli melkein koko linna käytyä läpi.

Jokunen salakäytävä jäi ehkä huomaamatta... ;)

Ps. Ajattelin, että mustavalkoisuus loisi kuviin kivaa tunnelmaa, mutta aikamoista pikselimössöä tää Blogger sai joistakin totta kai väännettyä... Höh.