home sweet home

Täällä sitä taas ollaan, Yhdistyneen kuningaskunnan puolella maapalloa. On maanantai, ulkona tihuttaa tyypilliseen brittityyliin vettä ja mulla on ihan varmasti jonkin sortin jet lag (kahden tunnin huimasta aikaerorasituksesta johtuen) kun niin kovasti väsyttää. Paljon on viikossa ehtinyt tapahtua, joten lähdetäänpäs hieman purkamaan tapahtumaketjua! On kiva itsellekin saada ajatukset kirjalliseen muotoon.

Oulun yliopiston kasvitieteellinen puutarha, jonka pihalla kävin kokeen jälkeen kääntymässä!

Vain viikko sitten tosiaan alkoi viiden päivän reissuputki - joka päivä tuli matkustettua vähintään parisataa kilometriä. Alkuviikon reissailun syynä olivat Oulussa keskiviikkona (ja torstaina) pidettävät ITE (Intercultural Teacher Education) -luokanopettajakoulutuksen pääsykokeet, jonne loppujen lopuksi päätin mennä alun tuskailuista huolimatta.

Pääsykokeesta jäi jokseenkin ristiriitaiset tunnelmat. Kirjallinen koe meni aivan penkin alle - kokeen kahteen ainoaan esseekysymykseen jouduin molempiin säveltämään hiukan omiani, kun en ollut ihan varma mistä puhuttiin. Harmitti, koska en ollut lukenut tarpeeksi. Lisäksi olin valmistautunut kertomaan vähän isommista linjoista suht pienien teorioiden sijaan, joita sitten loppujen lopuksi kuitenkin kysyttiin. Muilla oli kuitenkin ilmeisesti ollut samanlaisia ongelmia, ainakin niillä, joiden keskustelua salakuuntelin. Haastattelu, jota jännäsin etukäteen niin että melkein pyörrytti, sujui ihan kohtalaisesti. Sain sanottua suurin piirtein kaiken mitä halusinkin. Kysymykset olivat suht perustasoa, mitä nyt muutama vähän vaikeampi kysymys joukossa oli. Haastattelijat olivat kuitenkin paikoittain (etenkin haastattelun lopussa) hieman ilkeitä, joten 25-minuuttisen tenttauksen jälkeen olisin ehkä halunnut ihan vähän itkeä.

Aika vahva fiilis mulla on siitä, että paikka ei tänä vuonna nappaa. Totta kai joitain salaisia toivonkipinöitä on, mutta en tosissani usko, että mua sinne kahdenkymmenen sisäänpääsijän joukkoon valitaan. Eipä se kuitenkaan suuremmin haittaakaan - olisin lykännyt paikkaa joka tapauksessa. Ja aina voi yrittää seuraavalla kerralla uudelleen. Olen kuitenkin tyytyväinen että ylipäätään pääsykokeisiin menin, sillä se oli hyvä kokemus ja nyt tiedän vähän enemmän siitä, mitä ensi vuonna (mahdollisesti) odottaa.

Perjantaina sitten lensin Tukholman vaihtolennon kautta Lontoon Heathrowlle. Vaihtoaikaa Tukholmassa oli vain 50 minuuttia, joten jännäsin vähän (tai vähän enemmän) sitä, loydänkö oikean terminaalin ja ehdinkö lennolle. Kaikki meni kuitenkin hyvin: kone saapui samaan terminaaliin josta lento lähti ja aikaa niin reilusti, että ehdin jopa ostaa pokkarin. Heathrown kentällä olin ensimmäistä kertaa elämässäni, mutta sielläkin selvisin hyvin, kiitos selkeiden opasteiden.

Lentokentältä otin metron keskustaan, King's Crossille. Oli aika hauska matkustaa pitkästä aikaa Lontoon maanalaisella, vaikka mulla olikin hirveän kuuma, liikaa laukkuja ja niin kova jano että tuli paha olo. Juna-asemalla sain ruokaa ja juomaa ja ehdin hieman tutkailla ympärilleni ennen junamatkaa kotiin. Kävin totta kai legendaarisella Harry Potter -elokuvista tutulla laiturilla 9 ja 3/4 (jossa oli yli puolen tunnin jono...) sekä vain parinkymmenen metrin päähän avatussa Potter-kaupassa. Kauppa oli kiva, mutta melkoisen ylihinnoiteltu. Kyllä sieltä muutama tuliainen täytyy kuitenkin seuraavalla reissulla ostaa, samoin Korpinkynnen tupahuivi houkuttelisi...

Puolentoista tunnin junamatkan ja yhteensä lähes kymmenen tunnin matkustuksen jälkeen olin vihdoin perillä kakkoskodissani. Sain ehkä maailman suloisimman vastaanoton. Tytöt olivat aivan innoissaan - kolmivuotias oli koko päivän puhunut siitä, miten Pinja tulee tänään kotiin! - ja yksivuotiaan ilme, kun hän tajusi, että olen tullut kotiin ja taapersi vastaan... Niin näkemisen arvoinen. Mulle oli myös prinsessateemainen tervetuliaiskakku. Lauantaina auton takapenkillä istuessamme vanhempi tyttö vielä aivan spontaanisti totesi, miten mukavaa on että olen kotona. ♥

Viikonlopusta ei ole mitään erityistä kerrottavaa. Täällä on ollut sateista, harmaata ja kylmää, joten emme tehneet hirveästi mitään. Mitä nyt käytiin eläinpuiston yhteydessä olevassa soft play -paikassa ja sunnuntaina Brittien isäinpäivän kunniaksi syömässä herkullista ruokaa, mutta siinäpä se. Paljon on kyllä suunnitteilla... :)

Tänään olen katsonut kaikkien seuraamieni tv-sarjojen jaksoja joita olen muiden kiireiden takia missannut, yrittänyt organisoida jonkinlaista järjestystä huoneeseeni ja väsyillyt - sekä totta kai tehnyt töitä. Palaillaan myöhemmin kera uusien tarinoiden!